tema 3.o clima - viaxeaitaca.files.wordpress.com · a. 1º elemento do clima : a ... (co2). estes...

Tema 3 . O clima 1ª parte - viaxeaitaca.blogaliza.org 1

TTeemmaa 33

OO CCLLIIMMAA

11ªª PPAARRTTEE

11..-- TTEEMMPPOO EE CCLLIIMMAA

22..-- EELLEEMMEENNTTOOSS EE FFAACCTTOORREESS DDOO CCLLIIMMAA

AA.. AA tteemmppeerraattuurraa::

oo OO eeffeeccttoo iinnvveerrnnaaddooiirroo

oo FFaaccttoorreess ddaa tteemmppeerraattuurraa::

�� AAllttiittuuddee..

�� LLaattiittuuddee..

�� EEssttaacciióónnss..

�� PPrrooxxiimmiiddaaddee óó mmaarr..

�� AAss ccoorrrreenntteess mmaarriiññaass..

oo ZZoonnaass tteerrmmoocclliimmááttiiccaass

BB.. PPrreessiióónn.. OOss vveennttooss..

oo PPeessaa oo aaiirree??

oo AA pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa..

oo OOss cceennttrrooss ddee aacccciióónn:: CCiirrccuullaacciióónn aattmmoossfféérriiccaa..

�� AAnnttiicciillóónnss..

�� DDeepprreessiióónnss oouu bboorrrraassccaass..

CC.. AA hhuummiiddaaddee:: aass pprreecciippiittaacciióónnss..

oo AA hhuummiiddaaddee ddoo aaiirree..

oo OO cciillccoo ddaa aauuggaa..

oo TTiippooss ddee cchhuuvviiaass..


11..-- TTEEMMPPOO EE CCLLIIMMAA

O clima sería coma unha película dos diferentes tipos de tempo.

TTeemmppoo ((aattmmoossfféérriiccoo)):: estado da atmosfera nun lugar e momento concretos. P.ex.: Hoxe en A Coruña o tempo é chuvioso. A meteoroloxía estuda os fenómenos atmosféricos (vento, chuvia,neve, saraiba…) e o mecanismo que os produce, intentando a súa predición.

CClliimmaa:: sucesión dos diferentes tipos de tempo durante, como mínimo, un ano. P.ex.: O clima de Galicia é oceánico. A climatoloxía é a ciencia que o estuda.

DDiiffeerreennzzaa eennttrree tteemmppoo ee cclliimmaa:: En A Coruña e Río de Xaneiro pode facer o mesmo tempo (P.ex.: chuvioso, frío, soleado,…), pero iso non quere dicir que teñan o mesmo clima (A Coruña: temperado oceánico; Río de Xaneiro: tropical)

AAccttiivviiddaaddeess::

• Analiza a seguinte frase:

“As malas condicións climatolóxicas na etapa ciclista de hoxe, impediron que os afeccionados se acercasen a animar aos esforzados corredores”.

Onde se atopa o erro da frase? Razoa a resposta.

• Asocia as seguintes afirmacións cos conceptos de tempo e clima:

o Os veráns no levante español son secos e cálidos. o Oforte vento que azoutou as costas galegas ocasionou o amarre da frota pesqueira no

porto. o O valor medio anual da temperatura na cidade de Santiago de Compostela é duns 13ºC.

oo Mañá prognostícase a chegada dunha fronte fría polo noroeste peninsular.

EExxpplliiccaa aa qquuee ssee rreeffiirree ccaaddaa

ppeerrssoonnaaxxee..

Tema 3 . O clima 1ª parte

22..-- EELLEEMMEENNTTOOSS EE FFAACCTTOORREESS DDOO

AA.. 11ºº eelleemmeennttoo ddoo CClliimmaa :: AA

AA tteemmppeerraattuurraa éé oo nniivveell ddee een

ffrrííoo oouu ccaalloorr.. AA tteemmppeerraattuurraa éé oo eelleemm

ttaannttoo,, aa

tteemmppeerr

qquueennttee

pprroodduucc

MMeeddiimmooss aa tteemmppeerraattuurraa ccuunn aa

mmááiiss uussaaddoo eennttrree nnóóss éé oo iinnvveennttaaddoo pp

oo xxeeoo ee ccoommoo 110000ººCC aa tteemmppeerraattuurraa dd

EEnn mmeetteeoorroollooxxííaa ee cclliimmaattoolloo

ffaacceennddoo uunnhhaa mmeeddiiaa eennttrree aa tteemmppeerraa

AAss mmeeddiiaass mmááiiss uussaaddaass ssoonn::

-- TTMM ddiiaarriiaa:: ssuummaa ddaa TT

-- TTMM mmeennssuuaall:: ssuummaa dd

ddííaass ddoo mmeess..

-- TTMM aannuuaall:: ssuummaa ddaass T

UUnn aassppeeccttoo mmooii iimmppoorrttaannttee nn

DDiiffeerreennzzaa eennttrree aa tteemm

TTeennddoo eenn ccoonnttaa eessttee ddaattoo,, vvaammooss ppoo

mmeess mmááiiss ccaalloorroossoo ee oo mmááiiss ffrrííoo éé ppeeqq

eexxeemmpplloo:: 2255ººCC))..

oo OO eeffeeccttoo iinnvveerrnnaaddooiirroo

AA tteemmppeerraattuu

ee qquuee ssee ttrraannss

((tteemmppeerraattuurraa

qquuee ddeessttaaccaa

aass vvii

rreetteenni

ffaacceennddoo qquuee aauummeennttee aa tteemmpp

AAccttiivviiddaaddee:: OO eeffeeccttoo iinnvveerrnnaaddooiirroo éé

Tema 3 . O clima 1ª parte - viaxeaitaca.blogaliza.org

OO CCLLIIMMAA

tteemmppeerraattuurraa::

nneerrxxííaa qquuee pprreesseennttaa aa aattmmoossffeerraa,,sseegguunnddoo aa

mmeennttoo mmeetteeoorroollóóxxiiccoo pprriinncciippaall..

DDeellaa ddeeppeennddee aa eevvaappoorraacciióónn,,aa ccoonnddeennssaacciióónn

aa hhuummiiddaaddee aattmmoossfféérriiccaa ee aass pprreecciippiittaacciióónnss qq

rraattuurraa aattaa uunnss ddeetteerrmmiinnaaddooss nniivveeiiss..

AA tteemmppeerraattuurraa ccoonnddiicciioonnaa ttaamméénn aa pprreessiióónn

ee vvóóllvveessee mmááiiss lliixxeeiirroo ee aasscceennddee,, ooccuuppaannddoo

ccíínnddoossee aassíí ooss vveennttooss..

aappaarreelllloo cchhaammaaddoo TTEERRMMÓÓMMEETTRROO,, qquuee aa mmiidd

ppoorr CCeellssiiuuss,, nnoo qquuee ssee mmaarrccaa ccoommoo 00ººCC aa tteemm

ddoo ppuunnttoo ddee eebbuulliicciióónn ddaa aauuggaa..

ooxxííaa iinntteerreessaa oo uussoo ddaa tteemmppeerraattuurraass mmeedd

aattuurraa mmááxxiimmaa ee aa tteemmppeerraattuurraa mmíínniimmaa..

TT mmááxx.. ee mmíínn.. ddoo ddííaa,, ddiivviiddiiddoo ppoorr 22..

ddaass TTMM ddee ccaaddaa ddííaa ddiivviiddiiddoo ppoolloo nnºº ddee

TTMM ddee ccaaddaa mmeess ddiivviiddiiddoo ppoorr 1122..

nnaa tteemmppeerraattuurraa éé tteerr eenn ccoonnttaa aa oosscciillaacciióónn oouu

mmppeerraattuurraa mmááxxiimmaa ee mmíínniimmaa ddiiaarriiaa,, mmeennssuuaa

ooddeerr ccoonncclluuíírr ssee oo cclliimmaa ddoo lluuggaarr éé ssuuaavvee ((ssee

qquueennaa pp..eexx:: 1100 ººCC)) oouu eexxttrreemmoo ((ssee ppoorr eexxeemmp

AA..TT..== --1155ººCC –– 3355ººCC== 5500ººCC

oo

uurraa ddaa tteerrrraa ddéébbeessee áá rraaddiiaacciióónn ssoollaarr qquuee iinncc

ssffoorrmmaa eenn eenneerrxxííaa ccaalloorrííffiiccaa,, ppeerroo aa tteerrrr

mmeeddiiaa gglloobbaall ddaa oorrddee ddee --1155ººCC)) sseenn uunnss ggaass

aa oo ddiióóxxiiddoo ddee ccaarrbboonnoo ((CCOO22))..

EEsstteess ggaasseess rreetteeññeenn aa ccaalloorr ccoommoo oo ffaaii oo v

iiddrreeiirraass ddaass ccaassaass.. OO rreessuullttaaddoo ddeessttaa ttrraannssffoo

nncciióónn ddeessttee ccaalloorr ppoorr ggaasseess ddaa aattmmoossffeerra

iinnvveerrnnaaddooiirroo,, ee eexxpplliiccaa aa tteemmppeerraattuurraa aacctt

nnaattuurraall,, ppeerroo qquuee nnooss úúllttiimmooss tteemmppooss oo

ppeerraattuurraa tteerrrreessttrree..

bbóó oouu mmaalloo ppaarraa aa vviiddaa nnaa TTeerrrraa .. EExxppllííccaaoo..

viaxeaitaca.blogaliza.org 3

ccaall ppooddeemmooss ddiicciirr qquuee vvaaii

nn ddoo vvaappoorr ddee aauuggaa ee,, ppoolloo

qquuee ooccoorrrreenn ccaannddoo bbaaiixxaa aa

nn aattmmoossfféérriiccaa,, ppooiiss oo aaiirree

oo oo sseeuu lluuggaarr oo aaiirree ffrrííoo,,

ddee eenn ggrraaooss.. OO tteerrmmóómmeettrroo

mmppeerraattuurraa nnaa qquuee ssee ffuunnddee

ddiiaass ((TTMM)),, qquuee ssee ccaallccuullaa

uu aammpplliittuuddee ttéérrmmiiccaa (( AATT))::

aall oouu aannuuaall..

ppoorr eexxeemmpplloo,, aa AATT eennttrree oo

mpplloo,, AATT aannuuaall éé ggrraannddee,,ppoorr

cciiddee ssoobbrree aa ssúúaa ssuuppeerrffiicciiee

rraa sseerrííaa mmooiittoo mmááiiss ffrrííaa

sseess ddaa aattmmoossffeerraa,, eennttrree ooss

vviiddrroo dduunn iinnvveerrnnaaddooiirroo oouu

oorrmmaacciióónn ddee lluuzz eenn ccaalloorr ee

raa ccooññéécceessee ccoommoo eeffeeccttoo

ttuuaall ddaa tteerrrraa.. ÉÉ uunn ffeeiittoo

oo hhoommee eessttáá aa aacceelleerraarr,,


oo FFaaccttoorreess ddaa tteemmppeerraattu

iinncclliinnaacciióónn ddaa tteerrrraa ccoonn rreessppeeccttoo aaoo

aauummeennttaa aa mmeeddiiddaa qquuee nnooss aaffaassttaammoo

• Cantos raios solares inciden en cada unha das tres

• As tres zonas teñen a mesma superficie? Debuxa un cadrado que represente a superficie de cada unha.

• Polo tanto, como influirá isto na temperatura

• Onde localizarías ti cada zona? Escolle: Ecuador, Europa Central, Círculo Polar.

•• Poñamos por caso que as tres inclinacións dos raios solares son no mesmo lugar. A que época do ano correspondería cada unha?


tuurraa::

�� 11ºº ffaaccttoorr.. AAllttiittuuddee..

AA tteemmppeerraattuurraa bbaaiixxaa aa mmeeddiiddaa qquuee ssee ssoobbee

((ddííaass mmooii sseeccooss)) ee ddee eennttrree 00,,66ººCC ((ccaann

pprreecciippiittaacciióónnss)) ccaaddaa 110000 mmeettrrooss qquuee ssee ss

ppoorrqquuee nnaass bbaaiixxaass aallttiittuuddeess aa ccaalloorr rreetteennssee mm

�� 22ºº ffaaccttoorr:: LLaattiittuuddee..

EEssttee ffaaccttoorr eessttáá eenn rreellaacciióónn ddiirreeccttaa ccooaa

ppllaannoo ddaa ssúúaa óórrbbiittaa ccoonn rreessppeeccttoo aaoo ssooll.. AA iinn

ooss ddoo EEccuuaaddoorr ((aaoo aauummeennttaarr aa llaattiittuuddee))..

AA tteemmppeerraattuurraa vvaaii bbaaiixxaannddoo

aalloonnxxaannddoo ddoo EEccuuaaddoorr ccaarraa

iinncclliinnaacciióónn ddoo eeiixxee ddee rroottaaccii

ddaa óórrbbiittaa tteerrrreessttrree aarrrreeddoorr

iinncclliinnaacciióónn ddooss rraaiiooss ssoollaarreess

eessttaacciióónn ddoo aannoo,, pprroovvooccaa

iinnssoollaacciióónn sseexxaa ddiiffeerreennttee:: mm

mmeennoorr ccaannttaa mmááiiss iinncclliinnaacciióónn

AAccttiivviiddaaddee::

Cantos raios solares inciden en cada unha das tres zonas?

As tres zonas teñen a mesma superficie? Debuxa un cadrado que represente a superficie de cada

Polo tanto, como influirá isto na temperatura en cada unha delas?

Onde localizarías ti cada zona? Escolle: Ecuador, Europa Central, Círculo Polar.

Poñamos por caso que as tres inclinacións dos raios solares son no mesmo lugar. A que época do correspondería cada unha?


ee eenn aallttuurraa,, aa rraazzóónn ddee 11ººCC

nnddoo hhaaii ccoonnddeennssaacciióónnss ee

ssoobbee eenn aallttuurraa.. IIssttoo éé aassíí

mmeelllloorr..

aass eessttaacciióónnss ddoo aannoo ee aa

nncclliinnaacciióónn ddooss rraaiiooss ssoollaarreess

oo aa mmeeddiiddaa qquuee nnooss iimmooss

aa aaooss PPoollooss.. AA ccaauussaa éé aa

iióónn ccoonn rreessppeeccttoo aaoo ppllaannoo

rr ddoo ssooll,, oo qquuee ffaaii qquuee aa

s sseexxaa ddiiffeerreennttee sseegguunnddoo aa

aannddoo áá ssúúaa vveezz qquuee aa

mmaaiioorr ccaannddoo éé vveerrttiiccaall ee

nn tteeññeenn ooss rraaiiooss ssoollaarreess..

As tres zonas teñen a mesma superficie? Debuxa un cadrado que represente a superficie de cada

Onde localizarías ti cada zona? Escolle: Ecuador, Europa Central, Círculo Polar.

Poñamos por caso que as tres inclinacións dos raios solares son no mesmo lugar. A que época do


�� 33ºº ffaaccttoorr:: EEssttaacc

AA iinncclliinnaacciióónn ddaa

sseexxaa ddiiffeerreennttee ddeebbiiddoo áá ddiiffeerreennttee iinncc

nnoo vveerráánn ddoo HH..NN.. ee mmeennoorreess nnoo iinnvveerr


•• CCooss ccooññeecceemmeennttooss qquuee tteess aa

iilluussttrraacciióónn iinnffeerriioorr ppooññeennddoo ee

•• TTeemmppeerr

•• RRaaiiooss ssoo

•• IInncclliinnaacc

•• LLaattiittuuddee

•• EEssttaacciióónn

•• SSuuppeerrffiic

�� 44ºº ffaaccttoorr:: PPrrooxx

AA tteerrrraa ee oo mmaa

vveecceess qquuee aa ddaa tteerrrraa.. IIssttoo ssiiggnniiffiiccaa qquu

mmeessmmaa tteemmppeerraattuurraa,, ppeerroo uunnhhaa vveezz

mmeessmmoo nnúúmmeerroo ddee ggrraaooss aa ssúúaa tteemmppee

QQuueennttáánnddoossee ee aarrrreeffrriiáánnddoossee

ccoonnssiiddeerraabblleemmeennttee aass tteemmppeerraattuurraass

mmeelllloorreess.. DDeessttee xxeeiittoo,, oo mmaarr aaccttúúaa ccoo

AAss zzoonnaass mmááiiss pprróóxxiimmaass aaoo mm

mmeennoorr.. NNaass zzoonnaass iinntteerriioorreess ooccoorrrree aa

oo iinnvveerrnnoo éé mmaaiioorr


CCaallccuullaa aass ddiiffeerreennzzaass ddee tteemmppeerraattuurraa


cciióónnss..

aa TTeerrrraa ccoonn rreessppeeccttoo óó SSooll,, ffaaii qquuee nnaass ddiiffeerreenn

cclliinnaacciióónn ddooss rraaiiooss ssoollaarreess.. IIssttoo ffaarráá qquuee aass tteem

rrnnoo ddoo HH..NN.. (( óó rreevvééss nnoo HH..SS..))

aaggoorraa ssoobbrree aa tteemmppeerraattuurraa,, ffaaii uunn ppeeqquueennoo

eenn rreellaacciióónn ooss sseegguuiinntteess tteerrmmooss::

rraattuurraa

oollaarreess

cciióónn ddaa tteerrrraa ccoonn rreessppeeccttoo aaoo ssooll

ee

nnss

icciiee

xxiimmiiddaaddee óó mmaarr..

aarr tteeññeenn ddiiffeerreennttee ccaappaacciiddaaddee ttéérrmmiiccaa::NNoo cc

uuee aa aauuggaa nneecceessiittaa mmaaiioorr ccaannttiiddaaddee ddee ccaalloorr

z qquueennttee ddeebbee ppeerrddeerr mmooiittaass mmááiiss ccaalloorrííaass qq

eerraattuurraa..

ee aa aauuggaa ddoo mmaarr,, pprroocceessoo ddúúaass vveecceess mmááiiss

eexxttrreemmaass,, ee ffaaii qquuee ooss ppaaíísseess ssoommeettiiddooss áá ssúú

oommaa uunn rreegguullaaddoorr ddaa tteemmppeerraattuurraa..

mmaarr tteeññeenn uunnhhaass tteemmppeerraattuurraass mmááiiss ssuuaavveess,, cc

aaoo rreevvééss:: aa aammpplliittuuddee ttéérrmmiiccaa eennttrree oo ddííaa ee

aa nnoo vveerráánn ee iinnvveerrnnoo ddaa CCoorruuññaa ee ddee MMoossccoovvaa


nntteess eessttaacciióónnss aa iinnssoollaacciióónn

emmppeerraattuurraass sseexxaann mmaaiioorreess

oo tteexxttoo eexxpplliiccaattiivvoo ssoobbrree aa

ccaassoo ddaa aauuggaa éé mmááiiss ddee 22

rr qquuee aa tteerrrraa ppaarraa aaccaaddaarr aa

qquuee oo ssoolloo ppaarraa ddiimmiinnuuíírr oo

lleennttoo ccóó ddaa tteerrrraa,, rreebbaaiixxaa

úúaa iinnfflluueenncciiaa tteeññaann vveerráánnss

ccuunnhhaa AAmmpplliittuuddee TTéérrmmiiccaa

aa nnooiittee oouu eennttrree oo vveerráánn ee

aa ee eexxpplliiccaa aass ddiiffeerreennzzaass..


�� 55ºº ffaaccttoorr:: AAss ccoorrrreenntteess mmaarriiññaass..

AA aauuggaa ddooss ooccééaannooss mmóóvveessee ccoonnssttaanntteemmeennttee eenn ggrraannddeess ccíírrccuullooss:: ssoonn aass ccoorrrreenntteess

mmaarriiññaass,, qquuee ppooddeenn cchheeggaarr aa tteerr mmiilleess ddee qquuiillóómmeettrrooss ee qquuee eessttáánn ggoobbeerrnnaaddaass oouu ssoonn pprroovvooccaaddaass ppoorr 33

ccaauussaass pprriinncciippaaiiss::

OO vveennttoo,, oo mmoovveemmeennttoo ddee rroottaacciióónn tteerrrreessttrree ee aa ccoorrrreennttee tteerrmmoohhaalliinnaa

Así créase un sistema de grandes correntes, que ten a súa orixe na zona ecuatorial. As correntes

ecuatoriais cálidas vanse desprazando cara ao oeste e ao chocar cun continente desvíanse cara ao norte e ao sur. Son:

• a corrente nor e sur–ecuatorial

• a corrente do Golfo (Gulf Stream)

• a corrente de Kuro-Chivo Ao moverse atraen cara á zona intertropical augas frías dos fondos ou das zonas polares. Son as

correntes frías de:

• Groenlandia e Labrador

• Canarias

• Benguela

• California

• Humbolt ou de Perú

• Malvinas (ou Falkland)

• Oya-Chivo As correntes mariñas teñen moita influencia sobre os climas da Terra, xa sexa suavizándoo (por

exemplo a corrente do Golfo suaviza o clima de toda a costa atlántica de Europa), xa sexa desertizándoo (por exemplo, o deserto costeiro de Atacama en Sudamérica está influído decisivamente pola corrente fría de Humboldt, ou o de Namibia pola corrente fría de Benguela), ou provocando certos trazos de dureza coma fortes vagas de frío (por exemplo, na costa leste de EE.UU grazas á corrente fría deLabrador ou no Xapón pola corrente de Oya-Chivo). E non podemos esquecer que nas correntes frías existen ricos caladoiros de peixe que fan que a frota pesqueira galega percorrera máis de medio mundo: Terranova, Malvinas ou Namibia, por poñer tres claros exemplos.


Actividades:

• Responde cun SI ou un NON a estas preguntas:o Teñen a mesma latitude aproximadamente? o Están á mesma altitude?o Están á mesma distancia do

• Que fai entón que as temperaturas teñan esas diferenzas?

•• Neva en ambas cidades no inverno? Por que?

NNoo tteeuu ccaaddeerrnnoo ffaaii uunn ppeeqquueennoo eessqquuee

•• FFaaii uunn eessqquueemmaa bbáássiiccoo ddooss ff

ccaaddaa uunn..

••

• ZZoonnaass tteerrmmoocclliimmááttiiccaass Podemosdividir o planeta en tres grandes zonas termoclimáticas:

moderada. o A medida que avanzamos cara ao interior do continente e nos afastamos do mar, a AT vai

aumentando,facéndose as temperaturas extremas.

AAccttiivviiddaaddeess::

•• BBuussccaa ddoouuss ppaaííssee ee ddúú

•• DDii aa qquuee zzoonnaass tteerrmmoocc


Responde cun SI ou un NON a estas preguntas: Teñen a mesma latitude aproximadamente? Están á mesma altitude? Están á mesma distancia do mar?

Que fai entón que as temperaturas teñan esas diferenzas?

Neva en ambas cidades no inverno? Por que?

eemmaa--rreessuummee ssoobbrree aass ccoorrrreenntteess mmaarriiññaass sseegguu

QQuuee ssoonn??

CCaauussaass..

TTiippooss pprriinncciippaaiiss..

CCoonnsseeccuueenncciiaass ssoobbrree oo cclliimmaa..

ffaaccttoorreess qquuee iinnffllúúeenn nnaa tteemmppeerraattuurraa,, ccuunnhh

Podemosdividir o planeta en tres grandes zonas termoclimáticas:

• Tropical ou Cálida: zona delimitada polos trópicos deCáncer e Capricornio. As temperaturas son altasdurante todo o ano, non baixando as medias mensuaisdos 18ºC, e cunha AT anual baixa.

• Temperada: entre os trópicos e os círculos polares.Temos unha zona no hemisferio norte e osur.

o A nivel do mar e ao lado do océano as temperaturasson suaves todo o ano, cunha AT anual

A medida que avanzamos cara ao interior do continente e nos afastamos do mar, a AT vai aumentando,facéndose as temperaturas extremas.

•• Fría ou Polar: dentro dos Círculos Polares. As temperaturasson frías ou moi frías todo o ano, sendo raroque suban por riba dos 5ºC no verán.

úúaass cciiddaaddeess ddee ccaaddaa zzoonnaa tteerrmmoocclliimmááttiiccaa..

cclliimmááttiiccaass ppeerrtteennccee ccaaddaa ccoonnttiinneennttee..


uuiinnddoo eessttaass iinnddiiccaacciióónnss::

hhaa ppeeqquueennaa eexxpplliiccaacciióónn ddee

zona delimitada polos trópicos deCáncer e Capricornio. As temperaturas son altasdurante todo o ano, non baixando as medias mensuaisdos 18ºC, e

entre os trópicos e os círculos polares.Temos unha zona no hemisferio norte e outra no

A nivel do mar e ao lado do océano as temperaturasson suaves todo o ano, cunha AT anual

A medida que avanzamos cara ao interior do continente e nos afastamos do mar, a AT vai

: dentro dos Círculos Polares. As temperaturasson frías ou moi frías todo o ano, sendo raroque suban por riba dos 5ºC no verán.


BB.. 22ºº eelleemmeennttoo ddoo CClliimmaa :: AA

oo PPeessaa oo aaiirree??

OO aaiirree ppeessaa ssoobbrree aa ssuupp

AAcctt

PPeess

QQuu

QQuu

CCaall

CCoomm

CCaannttiiddaadd

ssuuppeerrffiicciiee.. MMeedd

uunn bbaarróómmeettrroo..

oo OOss cceennttrrooss ddee aacccciióónn::

�� AAnnttiicciillóónnss..

CCeennttrroo ddee aallttaass

eenn sseennttiiddoo ddeesscceennddeenn

hheemmiissffeerriioo aauussttrraall,,ddiivvee

�� DDeepprreessiióónnss oouu

CCeennttrroo ddee bbaaiixx

sseennttiiddoo aasscceennddeennttee eenn

CCoonnvveerrxxeennddoo nnoo sseeuu pp

• Circulación atmosférica As áreas de baixa presión (borrascas) atraen cara a elas o aire das rexións próximas onde

a presión é máis alta (anticiclóns), que son áreas que o lanzan ao seu arredor. Polo efecto de rotación da terra xira cara á dereita no hemisferio norte e cara á esquerda no sur.

Polo tanto o aire sempre se move seguindo a dirección:

É o vento, é dicir, o movemento do aire,que terá máis forza cantode presión entre os centros de acción.


PPrreessiióónn.. OOss vveennttooss..

ppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree eexxeerrcceennddoo pprreessiióónn ssoobbrree eell

ttiivviiddaaddee::

ssaa oo aaiirree??

uuee ttiippoo ddee aaiirree ppeessaa mmááiiss ee ccaall mmeennooss??

uuee ooccoorrrree ccoo aaiirree mmááiiss ppeessaaddoo ee ccoo aaiirree mmááiiss ff

ll éé aa ccoonnsseeccuueenncciiaa mmááiiss iimmppoorrttaannttee??

mmoo ooccoorrrree iissttoo?? EExxpplliiccaa oo pprroocceessoo..

oo AA pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa..

ddee ddee ffoorrzzaa qquuee oo aaiirree ddaa aattmmoossffeerraa ee

ddiimmooss aa pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa eenn mmmm ddee mmeerrccuu

CCiirrccuullaacciióónn aattmmoossfféérriiccaa..

ss pprreessiióónnss:: mmááiiss ddee 776600 mmmm ddee mmeerrccuurriioo oouu

nnttee sseegguuiinnddoo aass aagguullllaass ddoo rreellooxxoo nnoo hheemmiiss

eerrxxeennddoo oouu aaffaassttáánnddoossee ddoo sseeuu ppuunnttoo cceennttrraa

uu bboorrrraassccaass..

xxaass pprreessiióónnss ((mmeennooss ddee 776600 mmmm ddee mmeerrccuurriioo

nn ccoonnttrraa ddaass aagguullllaass ddoo rreellooxxoo nnoo hheemmiissffeerriioo

ppuunnttoo cceennttrraall..

Circulación atmosférica presión (borrascas) atraen cara a elas o aire das rexións próximas onde

a presión é máis alta (anticiclóns), que son áreas que o lanzan ao seu arredor. Polo efecto de rotación da terra xira cara á dereita no hemisferio norte e cara á esquerda no sur.

Polo tanto o aire sempre se move seguindo a dirección: Anticiclón � Depresión

É o vento, é dicir, o movemento do aire,que terá máis forza cantode presión entre os centros de acción.


llaa..

ffrrííoo??

eexxeerrccee ssoobbrree uunniiddaaddee ddee

uurriioo oouu eenn bbaarreess uuttiilliizzaannddoo

uu 11..001133 mmbb.. OO sseeuu aaiirree xxiirraa

ssffeerriioo nnoorrttee ee aaoo rreevvééss nnoo

aall..

oo oouu ddee 11001133 mmbb)).. XXiirraann eenn

oo nnoorrttee ee aaoo rreevvééss nnoo ssuurr,,

presión (borrascas) atraen cara a elas o aire das rexións próximas onde a presión é máis alta (anticiclóns), que son áreas que o lanzan ao seu arredor. Polo efecto de rotación da

É o vento, é dicir, o movemento do aire,que terá máis forza canto maior sexa a diferenza



OObbsseerrvvaa eessttaa ffoottooggrraaffííaa::

•• QQuuee ooccoorrrree ccoo ffuummee..

•• PPoorr qquuee nnoonn ssoobbee??

•• QQuuee tteemmppoo iinnddiiccaa iissoo??EExxppllííccaaoo..

CC.. 33ºº eelleemmeennttoo ddoo CClliimmaa:: AA hhuummiiddaaddee:: aass pprreecciippiittaacciióónnss..

oo AA hhuummiiddaaddee ddoo aaiirree..

OO aaiirree ccoonnttéénn sseemmpprree uunnhhaa ccaannttiiddaaddee ddee vvaappoorr ddee aauuggaa,, mmaaiioorr oouu mmeennoorr,, pprroocceeddeennttee ddaa

eevvaappoorraacciióónn ddaa aauuggaa ddooss mmaarreess,, ddaass tteerrrraass hhúúmmiiddaass ee ddaa ttrraannssppiirraacciióónn ddooss vveexxeettaaiiss,, ee qquuee rreepprreesseennttaa

mmeennooss ddoo 00,,000011%% ddaa aauuggaa qquuee tteemmooss eenn ttooddoo oo ppllaanneettaa TTeerrrraa..

CCaannddoo oo aaiirree ccoonnttéénn aa mmááxxiimmaa ccaannttiiddaaddee ddee vvaappoorr ddee aauuggaa qquuee ppooddee mmaanntteerr nneessaa pprreessiióónn ee tteemmppeerraattuurraa

(( aaiirree ssaattuurraaddoo)),, ssee bbaaiixxaa aa tteemmppeerraattuurraa mmááiiss,, eemmppeezzaa aa pprreecciippiittaarr,, ttrraannssffoorrmmáánnddoossee oo vvaappoorr ddee aauuggaa eenn

aauuggaa llííqquuiiddaa.. IIssttoo pprroovvooccaa qquuee aa ccaannttiiddaaddee ddee aauuggaa qquuee hhaaii nnoo aaiirree aattmmoossfféérriiccoo aaccaabbaa pprreecciippiittáánnddoossee eenn

ffoorrmmaa ddee ::

CChhuuvviiaa NNeevvee SSaarraaiibbaa

PPaarraa mmeeddiirr aa ccaannttiiddaaddee ddee pprreecciippiittaacciióónnss ((nnoorrmmaallmmeennttee aauuggaa eenn ffoorrmmaa ddee cchhuuvviiaa)) uussaammooss uunn

aappaarreelllloo cchhaammaaddoo pplluuvviióómmeettrroo qquuee nnooss iinnddiiccaa aa ccaannttiiddaaddee ddee lliittrrooss ddee aauuggaa ccaaííddooss ppoorr mmeettrroo ccaaddrraaddoo

((ll//mm22))..

AA ddiiffeerreennzzaa ddaa tteemmppeerraattuurraa,, eenn cclliimmaattoollooxxííaa nnoonn ssee aaddooiittaann uussaarr mmeeddiiaass nnaass pprreecciippiittaacciióónnss,, sseennóónn

qquuee ssee ddáá oo ttoottaall mmeennssuuaall oouu aannuuaall,, iinnddiiccáánnddoonnooss ssee oo cclliimmaa dduunnhhaa zzoonnaa éé mmááiiss oouu mmeennooss sseeccoo oouu hhúúmmiiddoo..

O aire quente ocupa máis espazo có aire frío, porque as súas partículas (moléculas

principalmente dos gases osíxeno e nitróxeno) están máis separadas, deixando espazo para que se incorporen moléculas da auga en estado de vapor. Polo tanto, o aire quente admite máis humidade có frío, recollendo auga evaporada de onde está na terra como é caso de ríos, lagos e mares. Cando o aire contén a cantidade máxima de vapor de auga que pode conter, dise que está saturado de humidade. Por tanto esa cantidade máxima que pode conter varía coa temperatura tal e como se indica na seguinte táboa:

A atmosfera a maior temperatura é capaz de almacenar máis auga.


oo OO cciillccoo ddaa aauuggaa.. Cando a temperatura do aire descende por debaixo do punto de orballo ou punto de

saturación, ou dito doutro xeito, o arrefriamento da atmosfera fai aumentar a humidade relativa ata acadar o 100%, os g de auga que non poden manterse en estado de vapor condensan en pequenas gotas que acabarán dando lugar a néboa, ou choiva. Por iso, ao arrefriarse, fórmanse nubes, néboas,orballo, xeada, que precipita e auga volta como auga líquida aos lugares da superficie da terra onde se acumula a auga líquida.

Por iso isto coñécese como ciclo da auga.

11.. EEVVAAPPOORRAACCIIÓÓNN::

AA aauuggaa ddooss rrííooss,, mmaarreess,, llaaggooss,, ddaa ttrraannssppiirraacciióónn vveexxeettaall…… eevvaappóórraassee,, ffaacceennddoo qquuee aass mmaassaass ddee

aaiirree tteeññaann uunnhhaa ppoorrcceennttaaxxee ddee hhuummiiddaaddee..

22.. SSAATTUURRAACCIIÓÓNN::

EEssaass mmaassaass ddee aaiirree mmóóvveennssee ((ssee oo ffaann,, ppoorr eexxeemmpplloo,, ppoorr rriibbaa ddoo ooccééaannoo vvaannssee ccaarrggaannddoo ccoonn mmááiiss

hhuummiiddaaddee)),, ppeerroo ttaamméénn ((ddeeppeennddeennddoo ddee mmooiittooss ffaaccttoorreess ccoommoo aattooppaarr oouuttrraa mmaassaa ddee aaiirree ccoonn ddiiffeerreennttee

tteemmppeerraattuurraa oouu cchhooccaarr ccuunnhhaa ccaaddeeaa mmoonnttaaññoossaa ee ssuubbiirr ppoorr eellaa,, …… )) ccaammbbiiaann ddee tteemmppeerraattuurraa..

SSee oo qquuee ooccoorrrree éé qquuee ssee aarrrreeffrrííaa ((xxaa vviimmooss qquuee aa tteemmppeerraattuurraa bbaaiixxaa aa mmeeddiiddaa qquuee ssee ssoobbee)),,

cchhééggaassee aaoo qquuee ssee cchhaammaa ppuunnttoo ddee ssaattuurraacciióónn,, oouu ppuunnttoo ddee oorrbbaalllloo éé ddiicciirr,,aa mmaassaa ddee aaiirree ““ffáárrttaassee ddee

hhuummiiddaaddee““..

33.. CCOONNDDEENNSSAACCIIÓÓNN::

CChheeggaaddoo aaoo ppuunnttoo ddee oorrbbaalllloo,, ee hhaabbeennddoo nnúúcclleeooss ddee ccoonnddeennssaacciióónn ((ssaalleess mmiinneerraaiiss,, ppoo…… )) aappaarreecceenn

aass nnuubbeess,, qquuee nnoonn ssóó mmááiiss qquuee vvaappoorr ee ggoottaass ddee aauuggaa eenn ccoonnddeennssaacciióónn.. SSee aa ccoonnddeennssaacciióónn ooccoorrrree aaoo nniivveell

ddoo cchhaann,, aappaarreeccee nnéébbooaa,, oouu oorrbbaalllloo,, ee eenn aallttuurraa cchhuuvviiaa oouu ssaarraabbiiaa oouu nneevvee,, ssee ssee aaccaaddaann tteemmppeerraattuurraass

bbaaiixxoo cceerroo..

44.. PPRREECCIIPPIITTAACCIIÓÓNN::

AAss ggoottaass ddee aauuggaa ((oouu ffoolleerrppaass ddee nneevvee,, oouu ssaarraaiibbaa,, ssee aa tteemmppeerraattuurraa ddoo aaiirree éé iinnffeerriioorr aa 00ººCC)),,

ppoorr aarrrraassttrree,, vvaannssee ffaacceennddoo mmááiiss ggrraannddeess,, ccaaeennddoo ppoolloo sseeuu pprrooppiioo ppeessoo ((ddeebbiiddoo áá ffoorrzzaa ddaa ggrraavviiddaaddee)).. ÉÉ

ddiicciirr,, cchhoovvee,, nneevvaa oouu ccaaee ssaarraabbiiaa..


oo TTiippooss ddee cchhuuvviiaass..

ccoonnttrraarriioo:: oo aaiirree vvaaii bbaaiixxaannddoo ee qquuee

nnuullaass.. EEnn ccaassooss eexxttrreemmooss ppooddee cchheeggaa

mmoonnttaaññoossaa)).. ÉÉ oo ccaassoo ddoo ddeesseerrttoo dd

RRoocchhoossaass))..

AAss bbaaiixxaass pprreessiióónnss ddaass zzoonnaass

ccoonnvveerrxxeerr nnaa ssúúaa ppaarrttee cceennttrraall.. AAssíí pp

aaiirreess ddeesstteess ddoouuss ttiippooss eennttrraann eenn ccoonn

mmááiiss lliixxeeiirroo aasscceennddee ssoobbrree oo ffrrííoo mmáá

ccoonnttaaccttoo ddoo aaiirree ppoollaarr ee ddoo ttrrooppiiccaall m

uunn aasscceennssoo rrááppiiddoo ddoo aaiirree hhúúmmiiddoo ee

pprroodduuccee nnuubbeess mmooii ddeesseennvvoollvviiddaass,, cc


CChhuuvviiaass ppoorr CCoonnvveecccciióónn ((oouu AAsscceennssiióónn))

PPrrooddúúcceennssee ccaannddoo uunnhhaa ppaarrcceellaa ddee aaiirree

rreeqquueennttaaddoo,, ssee rreeqquueennttaa áá ssúúaa vveezz,, ss

ssaattúúrraassee,, ccoonnddeennssaa ee pprreecciippiittaa ((cchhoovvee)).. ÉÉ o

ttoorrmmeennttaass eessttiivvaaiiss (( ddoo vveerráánn )) ddee zzoonnaass ddoo ii

sseellvvaass eeccuuaattoorriiaaiiss..

CChhuuvviiaass oorrooggrrááffiiccaass

OO aaiirree hhúúmmiiddoo qquuee ss

ddoo ooccééaannoo vveessee oobbrriiggaaddoo aa

ccoonn mmoonnttaaññaass,,oo qquuee pprroo

tteemmppeerraattuurraa ee aa pprreecciippiittaaccii

qquuee mmiirraa aaoo ooccééaannoo,,mmeennttrr

aaiirree ddeesscceennddee,, aauummeennttaannddoo

xxuunnttoo ccooaa ppeerrddaa ddee hhuummiiddaa

pprreecciippiittaacciióónnss nneessttaass ccaarraass

mmeennoorreess..

MMeennttrreess nnoo llaaddoo ddee b

vveennttoo)) dduunnhhaa ccaaddeeaa mmoon

pprreecciippiittaacciióónnss,, nnoo llaaddoo d

eennttáánnddoossee,, ppoolloo qquuee ssoonn aass pprreecciippiittaacciióónnss mm

aarr aa ffoorrmmaarrssee uunn ddeesseerrttoo cchhaammaaddoo ddee ““bbaarrrree

ddoo ooeessttee ddee nnoorrtteeaamméérriiccaa ((nneessttee ccaassoo aa bb

CChhuuvviiaass ppoorr ffrroonntteess

ss ddee bboorrrraassccaa aattrraaeenn ccaarraa aa eellaass mmaassaass ddee aa

ppoorr eexxeemmpplloo ppooddee aacccceeddeerr aaiirree áárrttiiccoo ee aaiirree

nnttaaccttoo,, eessttaabblléécceessee uunnhhaa ssuuppeerrffiicciiee ffrroonnttaall dd

ááiiss ddeennssoo.. CCaannddoo aa ddiiffeerreennzzaa ddee tteemmppeerraattuu

mmaarrííttiimmoo,, ffóórrmmaassee oo ccooññeecciiddaa ccoommoo ffrroonnttee

ee qquueennttee,, eemmppuuxxaaddoo ppoollaa ccoorrrreennttee ffrrííaa ppoollaa

ccoommppaaññaaddaass ddee ffoorrtteess cchhuuvvaassccooss.. PPoolloo ccoonntt


ee,, eenn ccoonnttaaccttoo ccoo cchhaann

ssoobbee ((aasscceennddee)),,aarrrreeffrrííaassee,,

oo ccaassoo,, ppoorr eexxeemmpplloo,, ddaass

iinntteerriioorr oouu ddaass cchhuuvviiaass ddaass

ssee ddeesspprraazzaa ppoollaa ssuuppeerrffiicciiee

aa aasscceennddeerr ccaannddoo ssee aattooppaa

oovvooccaa aa ddiissmmiinnuucciióónn ddee

iióónn nnaa ccaarraa ddaass mmoonnttaaññaass

rreess qquuee nnaa ccaarraa ooppoossttaa oo

oo aa ssúúaa tteemmppeerraattuurraa oo qquuee

aaddee nnoo aasscceennssoo ffaaii qquuee aass

ooppoossttaass aaoo ooccééaannoo sseexxaann

bbaarrlloovveennttoo ((ddee oonnddee vvéénn oo

nnttaaññoossaa hhaaii aabbuunnddaanntteess

ddee ssoottaavveennttoo ooccoorrrree oo

mmooiittoo mmeennoorreess oouu iinncclluussoo

eeiirraa”” ((aa qquuee ffoorrmmaa aa ccaaddeeaa

bbaarrrreeiirraa ssoonn aass MMoonnttaaññaass

aaiirree ddiivveerrssoo qquuee tteennddeenn aa

ee ttrrooppiiccaall mmaarrííttiimmoo.. CCaannddoo

ddee ccoonnttaaccttoo.. OO aaiirree qquueennttee

uurraa éé ttaann ggrraannddee ccoommoo nnoo

ffrrííaa qquuee ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr

aarr ee sseeccaa ((aaiirree ddeennssoo)).. IIssttoo

ttrraarriioo ccaannddoo aass ddiiffeerreennzzaass


nnoonn ssoonn ttaann aacceennttuuaaddaass,, ffóórrmmaannssee aass ffrroonntteess ccáálliiddaass,, oonnddee oo aaiirree mmááiiss qquueennttee aasscceennddee lleennttaammeennttee ppoorr rriibbaa

ddoo aaiirree mmeennooss qquueennttee oouu rreellaattiivvaammeennttee ffrrííoo,, ddaannddoo lluuggaarr aa nnuubbeess eessttrraattiiffoorrmmeess,, nnéébbooaass ee oorrbbaallllooss oouu

cchhuuvviiaass mmooii ffiinnaass..

AAss cchhuuvviiaass ppoorr ffrreenntteess ssoonn aass mmááiiss ffrreeccuueenntteess eenn GGaalliicciiaa..


FFaaii uunn ssiinnxxeelloo eessqquueemmaa ddooss eelleemmeennttooss ddoo cclliimmaa ee ddooss aassppeeccttooss mmááiiss iimmppoorrttaanntteess ddee ccaaddaa uunn ddeelleess.. NNoonn

uusseess ffrraasseess,, ssóó ppaallaabbrraass ccllaavvee ee ssíímmbboollooss (( ffrreecchhaass,, ccoorrcchheetteess,,……..))

tema 3.o clima - viaxeaitaca.files.wordpress.com · a. 1º elemento do clima : a ... (co2). estes...

Documents