rapa nui minutas · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna....

45
MARKACHIRINAKAXA ARUSKIPAWÏ CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL WINASQAKUNAQ TAQEN LLAQTA RUNAQ HATUN KAMACHIPI HUÑUNAKUYNIN PU TXOKIÑCHE ÑI KONELTUN CHEW NÜTXAMKANIEGEY CHI WE WÜNEL NORZUGU GEAL. ‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL PARTICIPACIÓN CIUDADANA EN LA CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL MINUTAS Interpretadas en lenguas originarias y creole PATISIPASYON SITWAYEN YO NAN KONVANSYON KONSTITISYONÈL LA ahoranostocaparticipar.cl RAPA NUI MAPUZUNGUN CREOLE AYMARA QUECHUA

Upload: others

Post on 04-Sep-2021

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

MARKACHIRINAKAXA ARUSKIPAWÏ CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

WINASQAKUNAQ TAQENLLAQTA RUNAQ HATUN KAMACHIPI HUÑUNAKUYNIN

PU TXOKIÑCHE ÑI KONELTUN CHEW NÜTXAMKANIEGEY CHI WE WÜNEL NORZUGU GEAL.

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

PARTICIPACIÓN CIUDADANA EN LA CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

MINUTAS

Interpretadas en lenguas originarias y creole

PATISIPASYON SITWAYEN YO NAN KONVANSYON KONSTITISYONÈL LA

ahoranostocaparticipar.cl

RAPA NUI

MAPUZUNGUN CREOLE

AYMARA QUECHUA

Page 2: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,
Page 3: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

WAKICHAWÏ QHANAÑCHTʼÄTA

MARKACHIRINAKAXA ARUSKIPAWÏ CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

www.ahoranostocaparticipar.cl

Intérprete: Ana Paola Quispe Quispe

Page 4: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Markachirinakaxa Aruskipawï Convención Constitucional

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

Chili markachirinakapampi jach’a urunakana jaktanxa ukhamraki sinti yatiykipaña. Aka nayrïri kuti sarnaqäwisawa taqinitaki tantachasiraktanxa mä tayka kamachi lurasiñapatakiwa, ukatxa kamachinakaparjama sarnaqätaxa taqiniru churistuwa, iyawa sañani suma qamañataki ukata nayraru sartaskakiñäni.

Amtanakapa phuqhasiñapatakixa markachirinakaxa aruskipawï lurasaxa wali suma qhana apnaqatapa reglamento de la Convención uksatuqinxa amuyt’añataki. Askichañatakixa nayraru sarantaskakiñatakisa, waljaptayasa kamachi taypina taqi jaqixa uñjapxañapawa, jisk’achasiñanaka chhaqtañapataki taqi jakasirinakapana amtapa phuqhasa ukhamampi Tayka Kamachi. Convención taypina thakhinchanaka phuqhayañatakixa ukata paypachana markachirinakampi Tayka Kamachina jak’achasiñasawa. Kunjamsa lursna Convención Constitucional taypina taqi jaqita, qhana apnaqata, taqi jaqina yanapt’apampi, taypi aruskipañapataki.

Markachirinakaru aruskipawï taypina wakiskiri kamachi phuqhasa Convención nayraqataru sarantañapaxa ukasti akama sasa muni ukana amtayaña taqi markachirinaka aruskipasipxi ukana amtapa phuqhasiyañapawa, markachirinakaxa jani khitina jisk’achata, ukhamarusa taqi jaqi tantacht’asitaxa, ukanaka tuqita wakiskiri aski amtanaka wakichayañana chikanchasipxani ukhamaraki taqi ukanaka utt’ayañapawa taqi luratanaka uñjañatakixa aka markachirinaka arusa churawayapxi.

WAKICHAWÏ QHANAÑCHT’ÄTAMARKACHIRINAKAXA ARUSKIPAWÏCONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

Page 5: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Markachirinakaxa Aruskipawï Convención Constitucional

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

1.- TAQI JAQIRU JISKHT’AÑATAKI ARUSKIPIRITAKIWA:

Kamachi amtanaka wakichayañanakana chikanchasisa, wakisipana taqi jaqiru jiskht’asa, taqiniru yanapt’aña, ukata nayraqata, akankamaxa aka tayka kamachi aruchthapiwi. Ukankirinakana/markachirinakampi amuyakipasa wakichayasa taqi lurañanakana pachpankaña, jaqukipaña machaqa tayka kamachi phuqhayatäniwa. taqi jaqiru

jiskht’aña phuqhasa wakisiyatäñapawa, ukanxa sumpacha qhananchasa ukankirinakana uñakipaxipana mä yänakawi aka tama constituyente taypinkaña mantañataki. ukana wakisirinaka utt’ayatäniwa iyawsapxani janiwa ukhamäkiti, Tayka kamachina qillqatampi ch’amanchatawa ukata mayjt’ayañawa aruskipasa aruchthapiwi amtanaka wakichayañatakiwa, Akhama markachirinakanxa sumpacha apnaqaña sartasiñanakaxa ch’amanchatäni chiqapaxa amtampi chhijnuqatawa

2.- QULLQI IRTATANAKATA:

Aka qallta amta taqi amtanaka phuqhata irpani aruskipasa amtanaka wakichayañatakiwa luririskäyätxa ukhamaraki taqinitaki wakisirinaka yäqasa phuqhatäñapawa, ukankirinakawa Jikxatawi, lurawinaka yatiyt’awi apnaqasiwxata uñch’ukiwinaka llikata ukata markachirianakana amuyunaka arst’awayi taqi jaljanaka tantachawiru aski amtanaka wakichayañana chikanchasipxiwa, llika taypina jaytawayasipxi ukhamaraki qillqata Jaytawayasipxiwa. Yaqha arunxa, Akaxa yatiyäwi jikxatirinakata ukata chikacht’asinipxi jupanakata yatisi aka tayka kamachi thakhinchanakapa utt’ayañataki, wali suma qhana apnaqatapa ukarusa yatiyxanixa ukaru yatiyawinakampixa wali aruskipapxi kutt’ayaspawa.

KUNJAMSA LURSNA

Page 6: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Markachirinakaxa Aruskipawï Convención Constitucional

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

MÄ QHAWQHA UÑACHT’AWI THAKHINCHA PHUQHAÑANXA MARKACHIRINAKAXA ARUSKIPAWÏWA:1.- PACHPANKIRI TANTACHAWINAKANXA,

tantachawinakana taqpacha lurañanakana, jupanakampi chika sarantañataki machaqa tayka kamachi aruchthapiwi. ukaru mantañataki thakhichawi wakiski uka irnaqaña taqpachani yanapt’asisa, mä Jamuqawi llika taypin a ukhamaraki thakipana qatuqawi tukuyawi arsu aka Kamachina phuqhayaña.

2.- KAMACHI MARKACHIRINAKANA AMTAPAMPI,

Taqi amta wakisiri kamachinaka wakisiyani askichatanakampi phuqhata katuyaña ukankirinaka tantachasiyaski walja rixt’awinaka, taqi markachirinakana Convención taypi arunakapa amtayañataki arsuskapxañapataki; sapa kuti arsusiña utji pachpa jaqinakampi jikisipxi ukata taqina mantawi.aka tuqisiwi.

3.- AMUYT’ANAKA TAQI JAQIRU JISKHT’AÑATAKI,

marka taypina, phuqhayañatakikiwa taqpachanitaki taqi utjirinakasata, chikanchasisa aruskipt’aña ukana aruskipiri mantaña, taqi ukanaka utt’ayañapawa. thakhinchanakapa phuqhayasa pachpankiri tantachawinaka yäqasa, ayllu taypita sayt’asa taqinisa chacha warmi, marani, taqi jaqinakapachpa sarnaqañana jakasipxchi, kawkhana yuritäpansa ukhamaraki qullqituqita, yaqhanakampi utjañapataki. Taqpachata, aski amtanakaxa taqiniru yanapt’añapataki ukata jaljasiña Uñstayaña. Ukhamarusa tuqisiwinaka ukanakanxa qhananchapxañapa ukaru arusipxi uñjapxañapawa, pachpa thakhinchanakapa phuqhasiyañataki, amuyasiri yatiyawayapxatäna tuqiru saratapaxa amuytʼasina askichañatakiwa Iwxt’awinakampi chikaki. Taqi markachirinakaxa yanapt’añatakixa wakicht’iri ukhamaraki uñt’ayiri muni aski yatintawimpi. Ukhama taqi kunasa lurasiñapataki wakichayana amtasina. Iyawsasa taqi arsutanakaxa taqinina wakiskiri janiwa phuqhañakiti, jaya pachanxa janiwa uñjapkänti.

Page 7: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Markachirinakaxa Aruskipawï Convención Constitucional

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

4.- ARUSKIPAPXAÑAPATAKI JALJAWINAKA,

Irnaqasiña taypi uraqiru jak’achasïna aka aruskipapxañapataki jaljawinaka tantachawiwa lurapxi, aka tantachäwi taqi aylluna unuqiyaña suma lurawipatakixa, walja tamanakawa munasi, uraqina mayacht’asiwixa utjañapa, ukarjamawa q’uma sarnaqaña. Amuyt’añataki, arust’awi llika taypina ukhamaraki utjaña. Jilxatayaña jaljawinaka uñacht’ayaña ukhamaraki paypacha lurasipxañani, Convención askipachaxa ch’amawa. amtanaka wakichayaña:

a) suma utt’ayañapäna kimsa machaqa uta markana: alasaya, taypïri, masaya. Llika taypina mayachata.

b) Imañasipxi ukankirina yatiyatäxani ukjaxa aruskipapxañapataki sapa mayni machaqa uta aski lurañanakaxa

c) Amtasa mä machaqa uta taypina qillqiri yänakawitaki Jaljanuqaña Región Metropolitana aka lurawinaka ukhamaraki yaqha markana.

5.- TANTACHAWINA TAMACHASITANAKASAMPI SARNAQAWXATA JISK’ACHATA TAQI AMTAÑANAKANA CHIKACHASISA YANAPT’AÑATAPA UTJAYANIWA.

Taqi ukanakata phuqhata Ukäñkamasti taqi markachiri anqankaskäna janiwa amtanakakiti utjiwa ukata janiwa amuykipaña katuqaskiti aka Convencion luräwinaka lurasaxa. uksatuqita arsurinakatakixa thakhipa phuqhasa utt’ayasipxiwa yaqhanaka tamachasipxatayna jisk’achatawa, warminakanxa, markachirinakampi, Irpiri chuymaninakaxa, imillanakanxa, yuqallanakanxa Q’axu tawaqu Q’axu wayna, jaqinaka usuta, yaqina yaqha markankiri, yaqha markata jutirinakaru, jaqi jist’atañanakaxa, chacharu warmiruxa jani p’inqachasa qhispiyiri utjañapatakiwa ch’amanchani, qhananchatanaka aski amtanaka ch’amanchaña khuyapt’ayaña ukhama sartasiña phuqhañaxa (Thakhichawnaka, arusa, qhana yatiyawinaka katuqañataki, yaqhanakampi).

Page 8: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Markachirinakaxa Aruskipawï Convención Constitucional

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

6.- MARKACHIRINAKANA IST’APXAÑAPATAKI,

markachirinakansa tantachäwi qhanañchistu. Aka Convención lurañata jani lurañatsa kamachina qhananchatäniwa wakiskiri aruskipañapa katuqañataki akana uñjasma ukhamaraki walpuni markachirinakaru amuyt`ayaspa. Qutuchasirinaka tantachawï katuqapxi taqi markachiriruwa tantachthapiskäna ukhamaraki mayipxasma. Ukhamaxa sinti suma arunakampi arusiñäni ukasti mayninakaxa ukhamarusa tamachawi taqi chuymawa ukanakana ist’arakiwa. Jach’a tama thakhichañapa sapa kuti utjiwa; tamanakaxa aski wakichawinaka utjayapaxañapa ukatxa janiwa tantachäwi lurayaña. Raryu, Jaya uñjaña, tantachawinakaxa arusi yatiwxata ukhamarusa suma amuyumpi qhananchatañapawa. Markachirinakana tantachawina Pachpa uraqinkiri lurasipxani ukana yati aruskipawi ukasti wiñayatakiwa utjayäna, ukaxa aruskipäwinxa markachirinakampi órgano constituyente amtanwa.

7.- JIKTHAPTAWINAKA YATI ARUSKIPAWIMPI UÑACHT’AYAÑA,

Convención wakt’ayatäna ukhamaraki markachirinakampi lurasipxana constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención, juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna, qillqt’asïta yatiyi tayka kamachi phuqhasiyañapawa.

8.- JIKTHAPTAWINAKA SAPA KUTI WAKICHAYAÑA QULLQI IRTATANAKATA,

yatiyañatakixa, warmi constituyente chacha constituyente uraqipana. Jakhthapiña phuqhasiñapataki thakhinchanaka wakichayañanxa, taqiniru jank’aki yatiyasawa qhananchanakxa

taqi arunakasata arsusa kunjamasa aka wakicht’asa lurasipxiwa ukata makachirinakana taqi kunasa muni churawinakapa, suma yatiyäwinakaruxa iyawsasipxi ukana markachiri mayisipxi. Chacha- warmi irpirinakampi Gobierno markana mayacht’ata waqaychañapawa.

Page 9: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Markachirinakaxa Aruskipawï Convención Constitucional

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

9.- LLIKAWITA TAMAXA,

mä tama utt’atäniwa uñakipawi ,apnaqawi markachiri tamanakäpxiwa taqinimpi aruskipata Convención sarantawayapxi, yatiykipasiña yanapt’iri taqi markana utjañapätaki, irnaqirinakana ukankirinakana yatiyawinaka mayitaxa jank’aki churañataki iyawsasaxa phuqhata. Aka tamaxa Qillqiri Lurawxata phuqhatäñapatakixa yatiwi lurawxata, kamachi phuqhayasaxa qullqimpi utjañapawa uka irnaqäwipata phuqhanchawixa. Ukampisa akapachpana mä tamaxa constituyentes utjipanwa markachirinakaxa aruskipawï suma askichañatakixa estándar lurt’awi. Aka tamakirixa wakichayata uñxatasa, ukamaraki Jilxatayaña ukamata wali suma constituyentes amuyatakiwa akana aruskipawiru chikanchasipxañapatakiwa markachirinakana Convención ukankirinakana qhananchataruxa ukata nayraqataru sartañataki.

10.- LLIKA TUQINA WAKISIRINAKA UTT’AYATÄNIWA,

taqi llika taypina yatiyawinaka katxaruña. Waljaptayaña yatiykipasiña luratanakawa qhananchkipanxa aka llika Jiskht’awi, llika yati aruskipawi, llika Jiskt’añanaka yaqhanakampi convencionales markachirinakpachpa amuyt’asipxañapatakixa, ist’irinakaru jiskt’añamawa. Paypacha Luratanaka uñt’asa ukhamaraki arsusitanaka ist’asaxa ukankirinakaxa nayraqataru

sartaña. jani llika ukaxa jisk’achata uñjasisawa ukatuqita sumpacha amuyasiwaytana.. Mä qhawqha uñacht’awinaka:

(I) llika Jiskht’awi, ukana warmi constituyente chacha constituyente ukhamarusa qhana

jiskht’añaxa utjañapapuniwa. Phuqhañäki qhipaxa phuqhañawa wakisi wist’uchañatakixa Jithiqaña. Aruskiptawina jist ‘añatakixa. Akana Jiskht’awinaka chikanchasirinakana markachirinakampi jach’a yatiqaña utanakaxa taypiwa apnaqatäni.

(II) Llika taypina yati aruskipawi yatsuña sara, ukhamaraki aski sarnaqaña amuyt’awinaka apsuri yanapt’ätama, phuqhañäki qhipaxa phuqhañawa wakisi patawja sumthapiyaña aka yatiykipaña apsuñatakisa.

(III) Llika taypina yati aruskipawi tamampinaka ukawa amtanxa taqi jaqiru

yanapt’aski aski lurañataki qatuqapxani.

(IV) amtanakxata jiskht’asitanakapa, ukana yanapa katuqirinaka qhananchatapaxa phuqhañatakiwa katuqatanakapaxa taqi ukanakata machaqa wakiskiri llikata taypina katuqasipxiwa

(V) wakjayaña chikancht’asiwayapxi jist’arata crowdsourcing, ukata markachiri arust’asiña yanapanaka qatuqasiwayapxi ukhamaraki llika tuqinxa juk’ampi arunaka apthapisa. Ukhamapuniwa ukana web uñstayatapxi aka Proceso Constituyente taypi lurawayi Facebook Twitter ukanakana sarantayawayi.

Page 10: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Markachirinakaxa Aruskipawï Convención Constitucional

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

QHANA ARUSKIPASAMPI TAQI YATIYAWINAKA KATXARUÑA,

wali suma qhana apnaqatapa taqi jaljawi ukankirinaka arsuwinakata lurasipxi qhananchatapaxa ukana ist’asa phuqhapxañapawa; markachirinakatakixa ukana amuykipasisa uñjatañapawa. uñt’ayawixa jist’arata, phuqhata, akama utjkipana, askichata, inakita, taqi markachirinka jasakiwa mantañataki. wali askixa qhananchatä,

qullqi irtaña amtasaxa, tamachawi wakiyawxata ukata yant’asiñampi; ukankirinakaxa qhanañchañatakixa uñt’ayawi mayiwinaka, ukata aski yatiyaña yatiyäwinakapa yatiyapxi taqinitaki wakisirinaka.

TAQINIRU MAYACHTHAPISA, TAQINI AYLLU TAYPITA SAYT’ASA,

ukamasa Kikpakiraki, uka chaqanakana taqinimpi uhamaraki sumankaña arunaka utjañapataki markachirinakaru taypinkirinakaxa phuqhañanakani ukhamaraki wakiskiri katuqañanakanipxiwa ukaxa taqini mantañapataki ukana utt’apxañapatakisa , ukata tamanakaxa Jani suma uñjawi uksatuqita mantañaxa janiw jasakiti.

MANTAÑATAKIXA,

markachirinakawa kunjamsa chikanchasipxani suma wali uñjapxani taqinutakixa

wakicht’ayasipxani. Ukana uñt’asjamaru uñakipt’añataki pachpa arupata aruskipasipxañapataki; llika tuqina ukhamaraki pachpa ukana uñxataxa; qhanampi jasaki arupata aruskipasipxañapataki apnaqasipxi taqinitaki arunakampisa jasaki amuyapxaspa, ukhama uñt’ata qhana arunakampiwa arsusipxi. (qhana, chiqankiri, jani mayja aru ukhamaraki jani suma amuyasipxiwa utjaspa)

THAKHINCHAWI,

Uka tuqinakata thakhi amuyunakawa utji, nayraqatanaka amtanxampi arst’irinakaru. Akana nayrankiriwa uñachayañataki uka arusa wali askiwa ukanakansa yäqatanxa, ukata janipuniwa katuqawayarakitayna, amtanakampi phuqhasipxiwa aka lurata markachitinakana jiskt’asipki uka jiskt’anakaruwa qhanañchayaski. Aka Convención janiwa uka markachirinaka arsusipxtana phuqhasiñapawa siwa; taqi jaqina yanapt’apampiwa nayraqataru sarantani ukasti chiqapa amtawinaka janirakiwa ukhamäkapunispati, juk’ampi amuyacht’asiñäspawa ukhamaraki Yati aruskipawiwa ukatwa khitimpi machaqa tayka kamachi qillqirinakana.

YAQHIPA UÑACHTʼÄWINAKA QHANAÑCHTʼASIMA MARKACHIRINAKAMPI AMUYKIPASA WAKICHAYASA:

Page 11: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Markachirinakaxa Aruskipawï Convención Constitucional

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

CIPER Chile. 2020. Hacia una Convención Abierta: participación ciudadana en el proceso constituyente (G. Delamaza, C. Fuentes). Recuperado el 26-may-2021 de:

https://www.ciperchile.cl/2020/09/27/hacia-una-convencion-abierta-participacion-ciudadana-en-el-proceso-constituyente/

Plataforma Contexto. 2020. La Participación Ciudadana en el Proceso Constituyente (G. Delamaza). Recuperado el 26-may-2021 de:

https://plataformacontexto.cl/cms/wp-content/uploads/2021/02/Participacion-Delamaza.pdf

PNUD. 2021. Participación Ciudadana en la Convención Constitucional: Experiencia Internacional, estándares y recomendaciones (M. Ríos, G. Lucas, F. Ajenjo, N. Blazquez, F. Sánchez) . Recuperado el 26-may-2021 de:

https://www.estudiospnud.cl/informes-desarrollo/participacion-ciudadana-en-la-convencion-constitucional-experiencia-internacional-estandares-y-recomendaciones/

Red Para la Participación. 2021. Compromiso por la Participación Ciudadana en el Proceso Constituyente. Recuperado el 26-may-2021 de:

https://ahoranostocaparticipar.cl/uploads/decidim/attachment/file/144/Compromiso-Participacion-Constituyente.pdf

REFERENCIAS

Page 12: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

WINASQAKUNAQ TAQEN

LLAQTA RUNAQ HATUN KAMACHIPI HUÑUNAKUYNIN

Intérprete: Alipio Pacheco Condori

www.ahoranostocaparticipar.cl

Page 13: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Llaqta runaq hatun Kamachipi Huñunakuynin

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

Chile llaqta tiyaqninkunapiwan hatun wiñay kausaypi kashanchiq. Huk ñeqen wiñay kausayninchiqpi llaqtantin huñunakunchiq Apu Kamachita llank’ananchiqpaq, chayqa kamachinakunanchiq kananpaq ichaqa llapantin reqsinakuyta, wiñakuyta ima uynikusunchiq.

WAKIN ALLIN KAYKUNA LLAQTA RUNA AYNIKUNANPAQ:1. LLAQTA RUNA SAPAKAMA HUÑUNAKUNANKUPAQ,

imawanpas llaqta runaq siminta waqyanapaq, chay kaykunawan kuska tukusqakunata reqsinapaq, chayqa chaykunata qhawarispa Hatun Kamachita qellqaswan. Chaypaqqa imayna llapantin rurayninta tiyachiswan, huk llank’ay munayninta, chay tukuykunata hap’inapaq, chaymanta kamachiman huñunapaq.

2.LLAQTA RUNAQ KAMACHIKUYNIN,

kikin akllanakuspa kamachinakuywan warmi llaqta runakuna, qhari llaqta runakuna ima rimaykunata askha qelqakunawan reqsichinkuman, chaykunaqa Hatun Kamachipi rimanakunqaku; chayqa llaqta runaq hatun rimanakuyninta yaykuchinman.

3.LLAQTA RUNAQ KUNAY TAPUNANPAQ,

huch’uy suyo utaq hatun suyowan huñunakuspa, masita maskhaspa, rimanakuyta huk kaspapas llakhipayananpaq, chayqa imaymana rimaqkuna kaspapas. Kay rimayqa, llaqta runaq hamut’ananpaqmi, ichaqa tukuy llaqta runata reqsichinanpaq: ima kayninta, watanta, may runa kayninta, may llaqtamantas chayta, imawansi kausan chayta. Kay llapanqa allinta t’aqanakuyta, sumaq kausayta ima reqsichiwanchiq. Chay rimanakuykuna llaqta rumaman reqsichikun chayqa tukuy llaqta runam sapa hamut’ayta yuyan. Chaymi chay hamut’ayninqa llaqta runawan reqsichikunqa hina ima allin ruranatapas tarinqaku. Kaypaqqa hamaut’a runakunatam maskhana, paykunam allinta imatapas pawachinku, kamachinku ima. Ichaqa kay rimaykunaqa manam tupanachikunachu, chaymi unayta allin kananpaq, ruranapaq ima chinpanman.

Page 14: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Llaqta runaq hatun Kamachipi Huñunakuynin

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

4. HATUN HUÑUNAKUYKUNA,

Hatun Kamachinaq llank’aynita mana chaypichanapaq llaqtakunaman chayaspa. Hatun rimanakuykunaqa kaypi chaypim rurakun, imaymana puriyachaykunaqa kamachikunapi, llank’ay t’aqakunapi, imaymana llaqtakunata huñun, ichaqa allin kay chaymanta. Ahina, karu rimaywan rimanakuspa imaymanata rimanakunkuman (chaypi kaspapas, yanqa qhawanakuspapas, ama Hatun Kamachiq llank’ananta millachispa. Kikin kamachikuna:

a) Sapa suyopi, kimsa wasi kanman: chincha, chaupi, qolla, karu rimaywan huñusqa.

b) Hatun rimanakuyta, huk karunchanapaq saqeswan, ichaqa sapa wasipi ruranapaq.

c) Yachaq Allwiyapaq huk hatun wasi kanman, chaymanta Hatun llaqta suyo, wakin suyokunapas kamachiqkunanwan mana chaupichakunman.

5. UYARINAKUNA UTAQ KIKIN HUÑUNAKUNA MANA REQSISQA UNAY HUÑUNASQAKUNAWAN

hamut’akunamanta, kamachikunamanta ima. Imanasqa mana Kuskachasqachu rimanakuykunapi kanku chaykunatapaq yaykuchinkuman, ichaqa manm paykuna Hatun Kamachipi reqsichikurankuchu. Kay allin kaykunaqa sumaqtam imaymana rimaykunata rikhun, chay mana reqsisqa runakunata unaymantaña, chaypi kunanrikhi kashanku; kay llaqta runakuna; kuraq runakuna; warmi wawakuna, qhari wawakpakuna; maqt’akuna; mana atiq runakuna; waq llaqtamanta hamuq runakuna, kaypi papakuqkuna; mana peqpiyoq runakuna; imaymana yuquykunayoq, imaymana kayniyoq. Chaykunaqa imaymana ruraykunata winachin, ichaqa allin kayta yaykuchichun, paykuna chaskinankupaq (allin ruranakuna, simi, willakuykunata tarinankupaq ima).

Page 15: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Llaqta runaq hatun Kamachipi Huñunakuynin

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

6.LLAQTA RUNAQ UYARIYNIN,

llaqta runakunaq huñunakuyninpi kichrisqa, chaypi runakuna utaq llapantin llaqta runa rikhuchiykunata reqsichinankupaq. Hatun Kamachiq huk hina kamachisqakuna huk cheqan kamachiyta tiyachinqaku, chaypi llaqta runakunaq siminkuta chay imatas munanku chayta munapayanankupaq hatun Kamachipi. Kamachiqkuna waqyaqkunata, mañakuqkunata ima rimanakuypi hap’inqaku. Imaymana llaqta simikunata, huñunakuqkunatawan uyarinqaku. Kayqa huñunakuykunaq reqsisqanmi; kamachiqkunawan hatunchakunman, ichaqa manam hatun tantanakuyta munanchu. Riimaykunaqa ankichiypi, karuman rikhuykunapi utaq ima willanaapipas qatipanachinkuman. Huñunakuypaq pachaqa maypipas pawankumanmi, chaymanta hukkamapas huk rimay hina, chayqa llaqta runakuna rimanakunankupaqmi, chaymantapas ayllunkunawan kamay teqsita.

7. TINKUYKUNA, CHAYMANTA LLAQTA RUNAQ RIMAYNINKUNA,

hatun Kamachiq huñuchinmanmi utaq llaqta runawan kamachikunamanta rimanapaq. Ichaqa pisi runakuna mana reqsisqata hatun Kamachipi k’ancharichinanpaq, chaymantapas allin hamuyt’aykunata utaq tukuy mana reqsisqata hatun kamachipi.

8. MITA TINKUYKUNA YUPAYTA REQSICHINAPAQ,

runakunaq qosqankuta llaqtankupi. Imayna ruranakunankuta sapa mitapi kasqanta, chaymanta llaqta runaman sumaq simipi imayna purisqanta reqsichinapaq, chaymanatapaq imaymana unanchallikunata, rimaykunata, kutichispa, reqsichispa ima llaqta runaq munasqanta. Chaytaqa qhari kurakakunawan, utaq warmi kurakakunawan rimanakuspa rurakunman, ichaqa chaytapas llaqta kurakawan tinkuchinkuman.

9. KAMACHIQKUNAQ PAWAYNINQA,

huk t’aqa reqsichiqkuna, qatiqkuna llaqta runaq rurarikamuyninkua hatun Kamachipi, rimanakuy kaanpaq tukuy hatun llaqtapi, ruraqkuna, allichaqkuna llaqta runaq rimasqanta qonampaq. Kay llank’aqkunaqa Secretaría Tecnikamanmi huñukunqaku, ichaqa allin reqsiyniyoq kanqa, payllamanta kanqa, chay ima kayninpas llank’ayninta hunt’achinanpaq. Chay pachapas huk Apu Kamachi klanqa, llaqta runa allin ruranankuta qhawananpq. Kay kamachiqqa manam kamachikunallatachu eqsichinqa, chaymantapas ima ruraykunata kamachiq makinman churanqa; chaymantapas llaqta runata ukhunpi reqsichikunman, ichaqa Hatun Kamachiq qallariyninta, puriynintawan tupachinachispa.

Page 16: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Llaqta runaq hatun Kamachipi Huñunakuynin

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

10. YANQA QHAWANAQ IMAN,

tukuy raukanasqa llank’anata rimanakuypaq hapíswan. Askhayachiswan imaymana hamut’aykunata, ruraykunata ima onlinetapuykunawan, hamut’anaq huñunakuywan, online tapuykunawan huk kaqkunapiwan, llaqta runaq munasqanta reqsinapaq, chaymanta kamachiqkunata llaqta runawan tupachinapaq. Chayqa ch’antaymanta qhawanakuspa rurakunman, ama ch’ulla taku raukanasqapi hark’anapaq. Huk ahinakuna:

(i) Online tapuykuna, chaypiqa kamachiqkuna sapa pachakama imaymanamanta tapunkuman. Chay mana allin tapuna kananpaqqa huk ñaupaq ruranata munan. Kay tapuykunataqa llaqta runawan, yachay wasikunawan ima rurakunman.

(II) Hamut’ana huñunakuy online, ichaqa allin hamut’akunata ima niymanta reqsinapaq. Kaypas ñaupaq imayna llank’anapaq ruwayta munan, chaymanta chay rimaykunata huñunapaq huk plataformata munan.

(III) Hamut’ana huñunakuy online, llaqtamanta reqsisqa runakunawan wakichikunata kicharinapq, chaymanta yauñapaykunata teqsichinapaq.

(IV) Kikin rimaykunamanta tapuswan, chaypiqa warmikunapaq, qharikunapaq ima yaunapaykunata churaswan, chayqa imaymana hamut’akuanata, yaunapaykunata huñunapaq, chaymanta allinta pawanapaq.

(V) Hatun yanapana muyukuy, llaqta runakunaq munasqanta onlinewan pallarinapaq. Ichaqa as internetta hatun kamachiypaq ruwasqata utaq Facebookta, Twitterte hatunchan.

Page 17: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Llaqta runaq hatun Kamachipi Huñunakuynin

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

KAMACHIKUNAQ WAKIN RURANANKUNA HAMUT’ANAPAQ LLAQTA RUNAQ CHASKINANPAQ:WILLAYMAN CH’UYA RIKHUY,

kay ch’uya rikhuyta tukuy hamut’ana kaypi sapa sapa pachakunapi haykuchinman, chaymanta ari nichiypi; Llaqta runakuna chay kayninta imayna rurayninta reqsinkuman. Chay willayqa kicharisqa, tukuychasqa, utqhay, mana qollqeyoq, chaymanta llaqta runapaq allin yaykuna kanman. Chayqa qolqepi ch’uya rikhukuq, kamachinapi, ruranapi ima kanman; mañana willanakunata kutichinapaq imaynas kanman chayta reqsichinkuman, chaymantapas maykamas ayninakuy chayanman chayta reqsichinkuman.

YAYKUCHIY, KAMACHIY, MASI,

tukuy wasikunapi llaqta runata yaykuchinkuman, chaymanta llapan llaqta runakuna huk hinalla kankuman, chay mana reqsisqa runakuna, chay mana rikhusqa runakuna ima. Paykunapas rimakuchunku wak mana reqsisqa runakunata.

HAYKURINALLA,

chay rimapakuyqa tukuy llaqta runa yuyananpaq kanman. Kayqa allinta runa simita nin chaymanmi qatichin; cheqan internetman yaykuy; chaymanta allin atina simipi,, tukuy runakuna aypanankupaq (ch’uya, huch’uy, kacharisqa, ima mana reqsisqa simikunamanta).

QELLQA,

llaqta runaq hamut’anankunata, munayninkunata, kamachikunata ima reqsinapaq huk purinata chantankuman. Kayqa allinpunim qoykunata reqsinapaq, ichaqa manam hap’inallachu. Kayqa iñiyta reqsichin, chaymi llaqta runapas munan. Ichaqa kayqa manam Hatun Kamachi ruranmanpunichu llaqta runaq yanapayninta; llaqta runaq chaskiyninqa kay ruraykunapi manam tupanachiqpunichu, ichaqa yanapanman hamuyt’achiyta, rimanakuyta Hatun Kamachiq qellqayninpi.

Page 18: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Llaqta runaq hatun Kamachipi Huñunakuynin

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

CIPER Chile. 2020. Hacia una Convención Abierta: participación ciudadana en el proceso constituyente (G. Delamaza, C. Fuentes). Recuperado el 26-may-2021 de:

https://www.ciperchile.cl/2020/09/27/hacia-una-convencion-abierta-participacion-ciudadana-en-el-proceso-constituyente/

Plataforma Contexto. 2020. La Participación Ciudadana en el Proceso Constituyente (G. Delamaza). Recuperado el 26-may-2021 de:

https://plataformacontexto.cl/cms/wp-content/uploads/2021/02/Participacion-Delamaza.pdf

PNUD. 2021. Participación Ciudadana en la Convención Constitucional: Experiencia Internacional, estándares y recomendaciones (M. Ríos, G. Lucas, F. Ajenjo, N. Blazquez, F. Sánchez) . Recuperado el 26-may-2021 de:

https://www.estudiospnud.cl/informes-desarrollo/participacion-ciudadana-en-la-convencion-constitucional-experiencia-internacional-estandares-y-recomendaciones/

Red Para la Participación. 2021. Compromiso por la Participación Ciudadana en el Proceso Constituyente. Recuperado el 26-may-2021 de:

https://ahoranostocaparticipar.cl/uploads/decidim/attachment/file/144/Compromiso-Participacion-Constituyente.pdf

RIKHUCHIQKUNA:

Page 19: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

FILL ZÜGU ÑI KONKÜLEL

PU TXOKIÑCHE ÑI KONELTUN CHEW NÜTXAMKANIEGEY CHI WE

WÜNEL NORZUGU GEALIntérprete: Fresia Verónica Loncon Antileo

www.ahoranostocaparticipar.cl

Page 20: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Pu txokiñche ñi koneltun chew nütxamkaniegey chi we Wünel Norzugu geal

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

Chile mapu ñi pu che nieyiñ fantepu mew kiñe fütxa zugu taiñ mogen mew. yitun taiñ mogen mew kom txawüluwiyiñ taiñ zewmayal kiñe Politica Wünel Norzugu, chum eluwüal reke fill norzugu kom taiñ llowal yamüwün mew mogeleal ka txemolen amual.

Chumgechi ñi fem künogeal pu che ñi koneltuleal ka chi pelorumeleal tüfa chi troy mew fenteepuam künogeay chi norumlenzügu Nüxamkawün mew. Rakizuamtunieyiñ ñi kiñe rüf zugu gel elzuamüngeal, zuamniegel zoykünogeal txokiñuwün ñi rüf felel chi proceso constituyente mew, püchü alütxipalewenual pu txokiñche egu chi institucionalidad politica. Chi nütxamkawün müley ñi norümkünoal ñi chum femal ka femgechi pepiltuay ñi zewmageal kiñe wünel norzugu zoy küme zuamniegeal. ¿Chumgechi zewmageay? Kiñe Convencion Constitucional mew chew fill che pepi konay, pelorumeleay, kom che pepi koneltuleay ka küme rakizuamtugeay.

Txapümkonümgeay ürpun koneltuleal txokiñ che ka illüfün koneltual amulel chi norümlenzügu chi Nütxamkan mew fey may pu txokiñ che ñi rülün tüku zügunay chi constitucional notukawün mew, gümitumekegel chi newenuwün mülelu pu txokiñche ñi koneltumekel ka rüf feleal txürzuamün elfalyeal chi pu nütramkamekel, chi pu mülewe lof ka tie chi txokiñ kom mogen mew wichutxipaniegel ka kutxankalel, rüf feleal chi inantukun wül-lu chi pu txokiñche.

¿CHUMGECHI ZEWMAGEAY?1. RAMTUTUN KÜZAWUNPEYÜM KA RAKIZUAMTUGEL:

kiñe fütxazuamtun pu txokiñche ñi koneltual chi proceso constituyente mew, fey müley ñi kume elkünogeal chew püle pepi keyukonay chi pu txokiñche ka tukuzuamal chem zügu konümgeal chi Wünel Norzugu mew, wüneltugeafuy kam wirintukumekegele chi wünel nor zugu geal. Tiye mew /küzawunpeyüm kintuniekey alüpuramniael tiye chi pu zügu fiñmawkeyefiel pu che ñi piken ka tie chi aztukun pu che zuamniel ñi mülenerpual, wüño küme elgeal kam txapüm konüngeay chi we fütxa chilka mew. Tüfa ta pepi zewmageafuy amülyegele kiñe ramtutun, fey ta küme elkünogekey ka pegelgekey tañi keyuafiel tie chi pu mümülkonlel chi órgano constituyente mew. Tüfa chi pu küzawalpeyüm mülelay ñi txürkonleal müten, welu müley ñi elüal garantia de incidencia efectiva chi rakizuamniegel chi zugu ka wirintukun, tañi tukutukutugeal ka faliltugeal pu txokiñche mew ka femgechi keyual ñi rüf feygeal chi amulniegel zugu.

Page 21: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Pu txokiñche ñi koneltun chew nütxamkaniegey chi we Wünel Norzugu geal

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

2. KIMTUKUGEAL ZUGU:

tüfa chi yitun zügu tunten konküley chi constituyente inazugu mew kam chuchi rume inazugu nortxokiñ ñi rakizuamtuniel txokiñche ñi koneltulel rakizuamyeniel. müley ñi rakizuanyegeal ka kimülgeal chum txipan chi zugu, kimelgeal chi kuzawtunzugu kam amulküzawün, küme-elkünogel chi inarumen ka chem ñi rulün chi pu koneltulu fillke troy chi contituyente inazügun mew, elkünogeyeal pepilgeal linea mew ka /kam pegenlechi formato. Famgechi may zuamtukugey pu txokiñ che ñi pepi peyafiel chum femi ñi koneltun mew wirintukugel feychi fütxa chilka (texto constitucional pigel) inantugenmew chem zügu ñi pin ka wüñolgetuel chumtxipan chi zügu.

KIÑEKE KÜZAWKEPEYÜM RÜF FEMKEL MUPIÑFELEL PU TXOKIÑCHE ÑI KONELTUN MEW TÜFA GEY:

1. KISHU GÜNEWKEL PICHIKE TXOKIÑ TXAWÜN

zuampeyüm gümitugeal fillke pu txokiñche ñi zügun kompañtuleal rüf pegenlechi zugu inantual chum txipan kom tüfa ka femgechi pepi rakizuamyegeafuy wirintukugele chi we Wünel Norzugu. Zuami ñi elkünogeal kine pepilkawe txür küzawal, küme azkünogeal ka elkünogeal kiñe zuampeyüm chew yowgeal chi zew rüftugechi zügu tukulgeal chi nortxokiñlechi zugu mew.

2. TXOKIÑCHE ÑI WÜNELKÜNOWÜN NORUM ZUGU MEW,

ürpun democracia ñi küzawpeyüm chew püle kiñe alü txokiñche zomo egu wentxü pepi pegel-afuy ñi chem pilen egün txapomle fentxen firmas, fey may müley ñi güneytugeal chi nütramkawün mew; pepilkey konümal chi notukan mew fentxen alün zuamniechi zügu chi pu txokiñ.

Page 22: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Pu txokiñche ñi koneltun chew nütxamkaniegey chi we Wünel Norzugu geal

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

3. PU TXOKIÑCHE TXAPOMKÜLEL RANTUYEAL,

wüzamlechi mulewe kam txoytulechi mapu, konümgel kuzelün mew kintukel txürpunleal kakewme mülel, tañi konpañtuafiel chi amulyeniegechi zugu nütxamkafe reke, feykünonieal fentxen fillke zügun. Tüfa chi küzawpeyün alüpegenley tañi pepilkefiel chi pu txokiñche ñi rakizuamafiel chi zügu, ka chuchigefel ñi rumelyegeal, pu txokiñche ñi pegeluwal ñi iney gel, chunten txipantü ñi niel, chem llitunche trokiñ ñi gel, mülewe mapu ka chum küme felel, ka kake chumlel. Kom felen mew, keyukey ñi nütxamkageal kuñiwgechi zugu wüzamrakizuamkel. Fem femgechi may pegelgeyem chum txipan chi notukan, pepilkefi chi pu txokiñche fitukimünal rakizuamgel chi zügu furitu mülel fillke kake pin mew, ka femgechi ñi koneltunmew chi deliberacion mew rüf kimeltukugeal ka pegeafuy küme wechungeal kiñewtuleal gülamtun egu. Zuamgey kiñe txokiñküzawkel küme elkel ka amulyeniekel zügu zew rupal femgechi zügu mew ka kimpe chumgechi amuyegeal ka fem tukuafiel tüfachi instancia deliberativa. fey may txürkonlenun mew chi elkülechi zuam, rupa antüafuy tañi rakizuamtukugeal ka fem tukugeal.

4. KOM TXOKIÑ TXAWUN,

kiñe mew müten mülenoal chi Convencion ñi küzawgeal püllekünogeal chi mülewe mapu mew. Chi txokiñ txawun fill püle mew zewmageay, chumgechi amulgeay ñi küzawküleal chi zuyiñ txokiñ ka txokiñ küzawkel, fey reke konümgeal fillke mülewe mapu ñi zügun, chum tuwkülel chi zügu mülenmew kutxan. Femgechi may, pepi allmantugeafuy chi. Plataforma telemática wülzuguwün pepilkefiel epurume konal trawun mew (pengekünuwün pegekünownon), küzawfalgenual ka falikagenol küzaw chi Convencion mew. Rüf femgeal:

a) Elkünoal rewall küla sedes regionales: pikun mapu, gulumapu ka willi mapu,

wülzuguwküleal telematica mew.

b) Günenieal chi plenarias presenciales ñi zuyilelchi zugu mew, zewmaniegel fillke sede mew

c) Elkünogeal kiñe ragiñtukulechi sede Secretaria Técnica geal ka kiñe mew müten küzawlenual chi comisiones Región Metropolitana mew ka kake txoy mülew

Page 23: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Pu txokiñche ñi koneltun chew nütxamkaniegey chi we Wünel Norzugu geal

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

5. AUDIENCIA KAM FEY MÜGEL TXAWUN TXOKIÑCHE EGUN KOM ÑI MOGENMEW WICHITXIPANIEGEL

chi elzuamün mew ka chi mümülkan newenpepilun mew. Konüngeal tieyegün chuchike zugu mew konümgelay chi elzuamün mew ka rakizuamtukugenol azentukugel chi Convencion. Tüfa chi wichulechi zugu pepilkey nütxamkageal fütxa zuamniegechi zugu fillke txokiñche illamniegekel kom ñi mogen mew, pu zomo; pu llitunche; txem che; pichike che, wecheke che; pepilkawnochi che kutxanlen mew; parawaykiawchi che ka kake mapu mew anümuwlu montual; elgenolu ñi müñalyawal chi che; fillke rume püllü ka epulechi püllü kiñe che mew. Fey may küme rakizuamgeay konümal chem zuami tañi pepiluwal pepi koneltual (chum kuzawgeal, kewün, pepi kimal zugu, fill kake).

6. PEGENLECHI AUDIENCIA,

pegenleay ka nülaleay txawun chew chi pu txokiñche pepi nütxamkayafuy ñi zugu kam pegeltuafuy. Chi fillke txokiñ zuyiel kiñe zugu ñi küzawafiel konkülel chi Convencion mew müley ñi elkünoal kiñe ayliñ lechi protocolo yowmayafiel pu txokiñche ñi zugun nütxamkageal chi contitucional rakizuaniegechi zugu mew. Chi pu troxiñ zuyiel kiñe zugu ñi küzawafiel yowkefi audiencia mew tie chi magelgel ka tie chi zuametew. Allkütugekey chi zoy fentxen ka fillke txokiñche ñi zugun; zoy fentxen chi pu txokiñuwlel. Pu organos colegiados ñi küzawpeyüm gey; pepi amultukugeafuy chi zuyikechi txokiñ ka zuamkelay chi fill konlel. Chi audiencia pepi amulgeafuy radio mew, televicion mew kam inan tukuafeyu chi pu medio de comunikacion. Chi pegenlechi txawun pepi küme elgeafuy fillke mülewe mapu mew ka kiñeke mew kiñe nütxamkawe künogeafuy, tañi nütxamkawniewal chi pu txokiñche ka chi costituyente txokiñ ñi pu txürkonlel mew egün.

7. TXAWÜN KA PEGENLECHI NÜTXAMKAN TEMÁTICOS,

pepi witxañpüramafeyu chi Convencion kam txafkonafuy chi filltxokiñche egu tañi notukayal nor azlenochi zugu chi Constitucional notukan mew. Fütxa zuamgey txawüntuwal tie chi pu txikiñ egün zoy pegentukulenol chi Convencion mew, zoy falilchi zugu, kam kom ñamtukun constitucional chilka mew.

8. MÜCHAYKECHI TXAWÜTUN KIMÜLGEAL ZUGU,

chi pu constituyente ñi distrito mew refall. Norumtukukünogeay ñi müchay kechi kimelgeay chi pu txokiñ che chumgechi amunley chi amulyeniel chi zugu ka gümitugekey txapomzuamün, manalün ka fiñmawün, wünolzugu mekel ka kimültukulmeken chem zuamnien chi pu txokiñche. Pepi zewmageafuy txürumuwun mew chi pu alkalde ka alkadesa egün, ka femgechi füreniegeal feychi txürtxapomlel chi gobierno local egu.

Page 24: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Pu txokiñche ñi koneltun chew nütxamkaniegey chi we Wünel Norzugu geal

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

9. ZUYINTXOKIÑ KÜME ELKÜNOKEL KÜZAW,

txürkonley kiñe küzawpeyel txokiñ weñumpüramkel, inantukukel ka inazuamtukel fill kake pu txokiñce ñi koneltual amulyenigel chi Convención, ka konümnieay pepilkafe nütxamkawün mew wipuzleal kom chile mapu mew, kom küme elkünogeal pu txokiñche ñi kimeltukukel zügu küzawentuyegeal.Tüfa chi txokiñküzawkel müley ñi konküleal chi Secretaria Técnica mew ka müley ñi powülniafiel, rüf kizugünewünlel ka nieal kom ñi zuamün pepi wechual ñi chem femal. Ka femgechi müley ñi müleal kiñe zuyiñ constituyente txokiñ inarumenieal küme wechumniegeal pu txokiñce ñi koneltulen. Tüfa chi txokiñküzawkel re gelay müten küme elkünoal chi manalün ka chuchipüle amulyeafiel elkünogeal chi constituyente notukawün mew; ka müleafuy ñi wüño küzawal chi pu txokiñche egün ñi txürümtxürümtual chi manalün ka chum amulel chi Convencion.

10. KÜZAWPEYUM PEGENGENOCHI KONELTUN,

fütxa alün zuamtukuyegeay chi digitales küzawpeyüm wülzügukel. Alüntukulgeay chi zuampeyelwe ñi nütxamkagel ka feykünogel künü amuwe mew entugechi ramtutun, künü amuwe mew nütxamkagel wechulgeal chi zugu, künüamuwe mew ramtuntun ka kake sistema pepilkel pu txokiñche ñi zoy zuamniel ka amüyelkel fülmantukuwün chi pu convencionales ka chi txokiñlechi che egün. Fey may txapomküno zewmageay chi pegenlechi küzawpeyüm mew, pepi katrutugeal txürlenochi zügu pegelkel chi pepilkawnon digital zügu mew. Kiñeke zew femgel:

(i) Ramtutun künüamuwe mew, chewpüle chi pu constituyentes müchay müchay ramtutuafuy kiñeke zügu. Zuami wüne azkünogeal txümfül-lenoal chi ramtun. Tüfa chi ramtutun pepi zewmageafuy keyuwün mew chi fill trokiñ che egu ka chi instituciones académicas.

(ii) Künü amuwe mew nütxamkagekel chi zügu, pepi gümituafuy fütxa zuamgel piyel fülmalel kiñeke zugu mew. Zuamgey wüne azkünogeal chi zuamgepeyel ka kiñe pepilgechi plataforma gümitual tüfachi kimülün zugu.

(iii) künu amuwe mew nütramkayal zullinlechi txokiñ che egün nülayal chew küme elkünowal ka amülxipayal fill manalün

(iv) Ramtutugeal zullitugel chi manalün, chew elkünogekey pepi nieal chi pu che kiñe zuam kam zullitugel chi manalün, gümitual fillpin ka we manalün, müchay reke sistematizageal.

(v) Nülalechi küzawtun keyukonal kam crowdsourcing, chem pepilkey gümigeal pu trokiñche ñi rüf felelchi zügu ñi wülün chi küzawmekel plataforma online mew. Chumfelekel may ka femgekey chi plataforma web rüf zewmagel chi proceso constituyente geal kam chi redes sociales, Facebook kam Twitter reke.

Page 25: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Pu txokiñche ñi koneltun chew nütxamkaniegey chi we Wünel Norzugu geal

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

KIÑEKE ZUGU RAKIZUAMTUGEAL CHI KÜZAWTUKUPEYÜM KONELTUN MEW:AYLIÑLEL KA PEPI KONAL ELÜWZÜGUN MEW,

rakizuamyegeal chi ayliñtun zugu kom ñi txoytun mew amulniegel nütramkan mew ka pikünogeal chem zugu ñi müleal; chi pu txokiñuwün che müley ñi kimnieafiel chum femgen ka chem zügu konkülel elzuamün mew tuwgel. Fentxe zuamgey ñi ayliñleal chi presupuesto, organica ka funcional; müley ñi rakizuamgeal küzawunpeyel wüñolzugual züguñpewün kimelzügun, ka femgechi eluzügual chuntetu powi chi koneltun.

KONÜMTUKUN, PEGELTUKULEAL KA TXÜRKÜLEAL,

chew tañi koneltulen mew chi pu txokiñche muley ñi rüf pepilgeal ñi koneltual kom pu txokiñche ñi zugun ka müley ñi kom txür küme femgeal chi pu koneltulel, amultukugeal ka newentukugeal ñi koneltual zoy wewürkenoel chi txokiñ, wichuentulel ka pichi pegefawkülel.

PEPIKONLEAL,

chi pu küzawepeyel koneltual müley ñi pepilkaleal fentxen fillke txokiñ che mew. Tüfa ta nütxamyeniey ñi tukulgeal chi lenguaje inclusivo ka pepil-leal; pepi konal itxo amulwe mew ka rüf fey txoy antü mew; ka zuamyegel ñi tukulgeal kiñe müte küzawgenochi zugun kom pepi kimal (ayliñleal, rüf kimgeal, ka müñanleay chi pepilgenochi zügu mew ka kuzawpeyelkechi zugu).

PÜNONTUKUN,

müley ñi zewmageal kiñe sistema pünontugeal chumgechi txukiniegel zügu, chem ñi zoy zuamgel ka chem pilel tie chi pu koneltulel.Tüfa ta fentxe falilgey welukimgeal rüf rakizuamgel chi wül-lün ka yowgenon müten, famgachi amulyeal maneluwün chew chi amultukun wülzügukey chem zuamün chi pu txokiñ che. Tüfa ta müley ñi tukulgeay fey chi Convencion mew kom trokiñche ñi zuamün chi zügu pilelay; pu txokiñche ñi koneltulel tüfa chi amultukun zügu mew turpu gelay kam zuamyefalniegelay püromtukuleal, welu may llafultuafuy ñi rakizuam ka notukan tie chi pu küzawmekeniel ñi wirintukugeal chi we Wünel Nor Zügu.

Page 26: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Pu txokiñche ñi koneltun chew nütxamkaniegey chi we Wünel Norzugu geal

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

CIPER Chile. 2020. Hacia una Convención Abierta: participación ciudadana en el proceso constituyente (G. Delamaza, C. Fuentes). Recuperado el 26-may-2021 de:

https://www.ciperchile.cl/2020/09/27/hacia-una-convencion-abierta-participacion-ciudadana-en-el-proceso-constituyente/

Plataforma Contexto. 2020. La Participación Ciudadana en el Proceso Constituyente (G. Delamaza). Recuperado el 26-may-2021 de:

https://plataformacontexto.cl/cms/wp-content/uploads/2021/02/Participacion-Delamaza.pdf

PNUD. 2021. Participación Ciudadana en la Convención Constitucional: Experiencia Internacional, estándares y recomendaciones (M. Ríos, G. Lucas, F. Ajenjo, N. Blazquez, F. Sánchez) . Recuperado el 26-may-2021 de:

https://www.estudiospnud.cl/informes-desarrollo/participacion-ciudadana-en-la-convencion-constitucional-experiencia-internacional-estandares-y-recomendaciones/

Red Para la Participación. 2021. Compromiso por la Participación Ciudadana en el Proceso Constituyente. Recuperado el 26-may-2021 de:

https://ahoranostocaparticipar.cl/uploads/decidim/attachment/file/144/Compromiso-Participacion-Constituyente.pdf

CHEW TXIPAL:

Page 27: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

MINIT KONTNI YO

PATISIPASYON SITWAYEN YO NAN KONVANSYON KONSTITISYONÈL LA

Intérprete: Jean Erick Day

www.ahoranostocaparticipar.cl

Page 28: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Patisipasyon sitwayen yo nan Konvansyon Konstitisyonèl la

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

Chili ak abitan li yo ap viv yon moman istorik ki gen anpil enpòtans. Pou la pwemye fwa nan istwa nou an nou tout te rele ansanm pou elabore yon Konstitisyon politik, kòm yon fason pou bay tèt nou règleman ke majoritèman aksepte pou nou viv ansanm epi devlope.

Fason ke patisipasyon sitwayen ak transparans la pral fèt nan etap sa pral defini nan règleman konvansyon an. Nou asire ke sa se yon pwoblèm kle ki dwe rezoud, nan lide pou ogmante lejitimite sosyal nan pwosesis konstitiyan an, diminye distans ki genyen ant sitwayen yo ak enstitisyonalite politik yo. Konvansyon an dwe kontwole operasyon li yo e konsa pèmèt ouvri yon opòtinite pou devlope yon Konstitisyon ki gen pi gwo aderans. Ki jan pou fè sa? Atravè yon Konvansyon Konstitisyonèl ouvèt, transparan, patisipatif e deliberatif.

Enkòpore patisipasyon dirèk e okazyonèl sitwayen yo nan règleman fonkyònman Konvansyon an vle di ke kontribisyon sitwayen yo enfliyanse nan diskisyon konstitisyonèl la, ranmase efò yo ki deja egziste nan patisipasyon sitwayen e asire orizontalite ant konvansyonèl yo, teritwa ak gwoup ki istorikman majinalize e vilnerab, asire an menm tan trasabilite kontribisyon ke sitwayen yo apòte.

KÒMAN POUF È SA?1. MEKANIS KONSILTATIF E/OSWA DELIBERATIF:

yon fason enpòtan nan patisipasyon sitwayen an nan pwosesis konstitiyan an se kreyasyon espas ak mekanis ki pèmèt sitwayen yo ka reyalize kontribisyon e enfliyanse nan kontni Konstitisyon an, swa anvan oswa pandan redaksyon konstitisyonèl la. Espas sa yo / mekanis sa yo chache revele zafè sa yo ki konsène opinyon piblik la ak aspè sa yo ke moun yo konsidere ki ta dwe konsève, modifye oswa enkòpore nan nouvo konstitisyon an. Sa a ka fèt nan pwosesis konsiltasyon, sila yo ki sistematize e prezante tankou yon apò pou moun ki pral fòme pati ògán konstitiyan an. Mekanis sa yo pa nesesèman obligatwa, men yo dwe ofri garanti nan ensidans efikas nan deliberasyon ak redaksyon, pou sitwayen yo ka itilize e valorize yo e la fwa yo favorize lejitimite nan pwosesis la.

Page 29: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Patisipasyon sitwayen yo nan Konvansyon Konstitisyonèl la

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

2. RESPONSABLITE:

prensip sa a aplike a pwosesis konstitiyan yo e tou a nenpòt ki pwosesis deliberasyon enstitisyonèl ki konsidere patisipasyon sitwayen yo. Li enplike nan konsidere e fè konnen rezilta yo, rapò aktivite yo oswa jesyon, sistematizasyon nan obsèvasyon yo ak kontribisyon moun ki patisipe yo daprè diferan etap yo nan pwosesis konstitiyan an, mete yo disponib sou entènèt e/oswa nan fòma fizik. Nan lòt mo, sa gen pou wè ak posiblite pou sitwayen yo obsève efè patisipasyon yo nan elaborasyon tèks konstitisyonèl la, nan swiv pwopozisyon yo epi retounen rezilta yo.

KÈK EGZANP DE MEKANIS EFEKTIF NAN PATISIPASYON SITWAYEN YO SE:1. REYINYON LOKAL OTO-KONVOKE YO,

chanèl yo ki pou kolekte divès vwa sitwayen yo, ansanm ak sistèm konkrè yo nan pwosesis rezilta sa yo e konsa kapab konsidere yo lè y’ap ekri nouvo Konstitisyon an. Li mande pou etabli yon metodoloji travay komen, yon konsepsyon sistematize e aktive yon mekanis pou resevwa konklizyon ki dwe enkòpore nan règleman yo.

2. INISYATIV NÒM SITWAYEN,

mekanis demokrasi dirèk pa mwayen yon gwo kantite sitwayen ki ka prezante pwopozisyon, reyinni yon gwo kantite de siyati, sa ki dwe diskite nan Konvansyon an; pèmèt entwodwi sijè ki gen gwo aderans piblik nan deba a.

3. KONSÈY KONSILTATIF SITWAYEN YO,

nan nivo distri oswa rejyonal, entegre a travè tiraj o sò rechèch pou yon pwopòsyonalite nan divèsite ki egziste, ki akonpanye pwosesis tankou entèlokitè, asire divèsite vwa ki plis la. Mekanis sa a parèt deyò poutèt li se yon egzanp ki pèmèt sitwayen yo delibere e, sou sètèn kondisyon, yo ka reprezantan nan sosyete a nan tèm de sèks, laj, idantite etnik, zòn jewografik ak sitiyasyon sosyoekonomik, pami lòt karakteristik. An jeneral, yo ede adrese pwoblèm delika e ki koze divizyon. Sa ki gen pou wè ak diskisyon yo e rezilta yo, yo fè yo parèt piblik, sa pèmèt sitwayen yo konprann agiman yo ki genyen dèyè chak pozisyon, e konsa patisipasyon li nan deliberasyon an ka reyèlman enfòme e jwenn solisyon rezonab ansanm ak rekòmandasyon yo. Li mande pou yon ekip òganize e modere ki gen eksperyans e ki konnen ki jan pou enplemante e fè fonksyone kalite travay deliberatif sa. Epi tou desizyon yo pa obligatwa, yo ka pran tan pou konsidere yo e aplike yo.

Page 30: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Patisipasyon sitwayen yo nan Konvansyon Konstitisyonèl la

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

4. SESYON PLENYÈ YO,

sa se pou desantralize travay Konvansyon an lè l’ap apwoche teritwa yo. Sesyon plenyè yo fèt nan diferan kote, modalite itineran nan fonksyònman komisyon e gwoup de travay yo, konsa tou enklizyon divès vwa teritoryal yo, selon sitiyasyon sante a. Pa egzanp, yo kapab pwofite itilizasyon nan fason pwolonje platfòm kominikasyon telematik ki pèmèt devlopman nan sesyon melanje (fas-a-fas e vityèl), san yo pa konplekse e fè pi chè travay Konvansyon an. Mezi espesifik yo

a) Etabli o mwen twa kanpis rejyonal: nò, sante sid, konekte telematikman.

b) Resève plenyè fas a fas yo pou moman espesyal yo, ki dwe reyalize nan diferan kanpis yo.

c) Etabli yon kanpis santral pou Sekretè Teknik la e desantralize fonksyònman komisyon an nan Rejyon Metrpolitèn la e nan lòt rejyon yo.

5. ODYANS OSWA REYINYON ESPESIFIK AK GWOUP ISTORIKMAN ABANDONE

nan desizyon e egzèsis pouvwa. Enkli moun ke yo te abandone nòmalman nan desizyon yo pou plizyè rezon epi ki pa te resevwa konsiderasyon nòmal nan konsepsyon Konvansyon an. Kalite enstans espesyal sa yo pèmèt adrese pwoblèm ki gen enpòtans pou diferan gwoup diskriminasyon istorik yo, tankou fanm; pèp endijèn oswa natif natal; granmoun; tifi, ti gason ak adolesan; moun andikape; imigran ak refijye; moun ki prive de libète divèsite seksyèl ak sèks. Sa a eplike aksyon delibere, ki enkòpore prensip nan adaptasyon a bezwen espesifik pou patisipasyon (metodoloji yo, lang, aksè a enfòmasyon, pami lòt yo)

6. ODYANS PIBLIK,

reyinyon piblik ouvèt kote moun oswa gwoup ka fè prezantasyon oswa ekspozisyon. Plizyè komisyon Konvansyon yo dwe etabli yon pwotokòl transparan pou resevwa vwa sitwayen yo sou kesyon deliberasyon konstitisyonèl la. Komisyon yo resevwa nan odyans moun ki konvoke ak moun ki mande li. Pi gwo kantite ak divèsite vwa sitwayen yo tande, sitou nan òganizasyon yo. Se yon mekanis abityèl pou kò kolèj yo; li kapab aplike atravè komisyon epi pa bezwen sesyon plenyè. Odyans yo ka difize nan radyo, televizyon oswa medya yo. Espas reyinyon piblik yo ka òganize nan diferan teritwa yo ak nan kèk ka, li pran fòm karaktè pèmanan, pou kenbe yon dyalòg ant sitwayen yo e kò a konstitiyan an atravè manm li yo.

Page 31: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Patisipasyon sitwayen yo nan Konvansyon Konstitisyonèl la

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

7. RANKONT AK FOWÒM TEMATIK PIBLIK YO,

ka òganize pa Konvansyon an oswa ansanm ak sosyete sivil pou debat aspè kritik nan deba konstitisyonèl la. Li enteresan pou mete aksan sou reyinyon ak gwoup ki mwens reprezante nan Konvansyon an, pwoblèm kle yo, oswa efase konplètman tèks konstitisyonèl la

8. RANKONT PERYODIK DE RESPONSABLITE,

de chak konstitiyan yo omwen nan chak distri yo. Nan yon nati peryodik etabli règlemantè, kote ke yo enfòme sitwayen yo nan langaj klè e egzak sou pwogrè pwosesis la e pran apwòch yo, pwopozisyon ak enkyetid yo, reponn e eksplike sa ki nesesè pou sitwayèn yo. Li ta ka reyalize an kowòdinasyon ak majistra yo, favorize lyen sa a ak gouvènman lokal la.

9. KOMITE SISTEMATIZASYON,

konpoze ak yon ekip teknik pou pwomosyon, siveyans e pwosesis patisipasyon sitwayen e sitou nan kad fonksyòman Konvansyon an, ki gen ladan fasilitatè dyalòg atravè nan tout peyi a, pwosesè e sistematize enfòmasyon sitwayen pou bay li trasabilite. Ekip sa a dwe entegre nan Sekretarya Teknik la e donte ak kapasite teknik, garanti otonomi e ase resous pou ranpli fonksyon li yo. An menm tan dwe gen yon komisyon konstitiyan ki asire konfòmite patisipasyon sitwayen ak pi bon estanda. Ekip sa a non sèlman dwe òdone pwopozisyon yo e devlope chanèl pou mete yo nan men deba konstitiyan an; Li ta dwe tou retroalimante sitwayen yo pandan l’ap konpare pwopozisyon yo e pwogrè Konvansyon an.

Page 32: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Patisipasyon sitwayen yo nan Konvansyon Konstitisyonèl la

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

10. MEKANIS PATISIPASYON VITYÈL,

itilize lajman zouti kominikasyon dijital yo. Miltipliye itilizasyon enstriman deliberasyon ak desizyon ki soti nan sondaj sou entènèt, fowòm tematik deliberatif sou entènèt, konsiltasyon sou entènèt, ak lòt sistèm ki pèmèt ajoute preferans sitwayen ak genere entèraksyon ant konvansyonèl yo ak sitwayen yo. Sa a dwe fèt an konbinezon ak zouti fas-a-fas yo, nan ojèktif pou limite asimetri ki parèt brèch dijital la. Kèk egzanp:

(i) Sondaj sou entènèt, kote konstitiyan yo ka reyalize konsiltasyon peryodik sou tèm espesifik. Mande repwojekte enstriman pou evite patipri nan fòmilasyon kesyon yo. Sondaj sa yo kapab fèt tou an kolaborasyon avèk sosyete sivil la e enstitisyon akademik yo.

(ii) Fowòm deliberatif tematik anliy yo, ki pèmèt kolekte opinyon enpòtan yo an rapò ak kèk tematik. Li mande repwojekte atravè yon enstriman e yon platfòm amitye pou kolekte enfòmasyon sa.

(iii) Fowòm deliberatif anliy ak gwoup espesifik yo nan sosyete a pou ouvè espas kòwòdinasyon ak espas pou pwopozisyon.

(iv) Konsiltasyon sou pwopozisyon espesifik yo, kote yo mete a dispozisyon itilizatè yo yon mosyon oswa yon pwopozisyon espesifik, pou kolekte komantè ak nouvo pwopozisyon yo, sa ki byento pral sistematize.

(v) Louvri kanpay kolaborasyon oswa crowdsourcing, ki pèmèt kolekte kontribisyon konkrè nan men sitwayen atravè de platfòm anliy ki fèt pou sa. Anjeneral platfòm entènèt ki kreye espesyalman pou pwosesis konstitiyan an e / oswa rezo sosyal yo, tankou Facebook oswa Twitter.

Page 33: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Patisipasyon sitwayen yo nan Konvansyon Konstitisyonèl la

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

KÈK EGZANP PWENSIP KI DWE KONSIERE NAN MEKANIS PATISIPASYON AN:TRANSPARANS E AKSÈ A ENFÒMSYON,

konsidere prensip transparans lan nan tout etap pwosesis deliberatif ak nan pran desizyon; sitwayen yo dwe konnen pwosedi ak kontni desizyon ke yo pran yo. Enfòmasyon yo dwe ouvèt, konplè, alè, gratis epi fasil aksè pou piblik la. Li enpòtan pou gen transparans nan bidjè, òganik ak fonksyonèl; Yo dwe konsidere ekanis pou reponn a demand enfòmasyon, e anplis enfòme sou sijè ki abòde patisipasyon an.

ENKLIZYON, REPREZANTATIVITE AK EGALITE,

nan espas patisipasyon sitwayen yo, yodwe garanti patisipasyon tout vwa sosyete a e dwe gen tretman egal ak tout moun ki patisipe, pwomouvwa ak garanti patisipasyon gwoup defavorize yo, eskli yo e sa ki mwens reprezante yo.

AKSÈ,

mekanis patisipasyon yo dwe konpreyansif pou yon gran dives nonb de sitwayen. Sa fè referans a itilizasyon langaj enklizif e aksesib; aksè anliy e nan tan reyèl; e itilizasyon de yon langaj senp epi fasil pou tout moun konprann (klè, kout, epi gratis nan jagon ak teknikalite).

TRASABILITE,

yo dwe etabli yon sistèm pou swiv opinyon yo, preferans ak desizyon moun ki patisipe yo. Sa a esansyèl pou rekonèt ke kontribisyon yo efektivman konsidere epi yo pa sèlman resevwa, konsa kwè ke pwosesis la reponn a enterè sitwayen yo. Sa pa vle di ke Konvansyon an oblije enkòpore tout kontribisyon sitwayen yo; Patisipasyon sitwayen yo nan pwosesis sa yo pa toujou oswa nesesèman obligatwa, men li ta dwe nouri refleksyon ak deba moun ki nan travay redaksyon nouvo Konstitisyon an.

Page 34: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

Patisipasyon sitwayen yo nan Konvansyon Konstitisyonèl la

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

CIPER Chile. 2020. Vè yon konvansyon ouvèt: patisipasyon sitwayen yo nan pwosesis konstitiyan an (G. Delamaza, C. Fuentes). Te rekipere 26-me-2021 atravè:

https://www.ciperchile.cl/2020/09/27/hacia-una-convencion-abierta-participacion-ciudadana-en-el-proceso-constituyente/

Platfòm Kontèks. 2020. Patisipasyon sitwayen yo nan pwosesis konstitiyan an (G. Delamaza). Te rekipere 26-me-2021 atravè:

https://plataformacontexto.cl/cms/wp-content/uploads/2021/02/Participacion-Delamaza.pdf

PNUD. 2021. Patisipasyon sitwayen yo nan Konvansyon Konstitisyonèl la: Eksperyans Entènasyonal, estanda e rekòmandasyon yo (M. Ríos, G. Lucas, F. Ajenjo, N. Blazquez, F. Sánchez) . Te rekipere 26-me-2021 atravè:

https://www.estudiospnud.cl/informes-desarrollo/participacion-ciudadana-en-la-convencion-constitucional-experiencia-internacional-estandares-y-recomendaciones/

Rezo pou Patisipasyon an. 2021. Responsabilite pou Patisipasyon sitwayen yo nan pwosesis konstitiyan an. Te rekipere 26-me-2021 atravè:

https://ahoranostocaparticipar.cl/uploads/decidim/attachment/file/144/Compromiso-Participacion-Constituyente.pdf

REFERANS YO:

Page 35: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

www.ahoranostocaparticipar.cl

He rahi ra’a o te kupu vanaŋa

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

Intérprete: Melisa Pont Tepano

Page 36: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

Te henua ko Tire e te raua ŋaŋata na i vaeŋa o te vaha histórico de gran transcendencia. Ko mataki ana mai a raua i te vaha mo aŋa i te Constitución Política hai mana’u mo’a mai te rahi ra’a mo ora e mo aŋa pe mu’a ka oho ena.

Te huru ka aŋa ena mo riva e mo maitaki te ‘ūmaŋa taŋata i te vaha nei, he haka tika ki te roa o te Reglamento o te Convencion. Te matou mana’u, aŋa nei he aŋa hope’a o te puāi mo aŋa, mo rava’a te legitimidad social i ruŋa i te proceso constituyente, e tako’a mo haka here i te vahi mai te nuku nuku taŋata ki te institucionalidad política. Mai te Convención e haka titika te haka tere iŋa, hai haka tika nei he mataki te rave’a mo aŋa te Constitucion mai te rahi ra’a. ¿Pehe ana aŋa? A rote vaha o te Convencion Constitucional, pahe vaha maitaki, haka roŋo e he mo’a ki te ta’ato’a.

Mo rava’a te ‘ūmaŋa taŋata directa e incidente i roto i te reglamento o te haka tere iŋa o te Convención, te ha’aura’a he riro e he haka roŋo i te mana’u o te rahi ra’a i roto i te ture constitucional, e he to’o mai te rohi rohi o te ‘ūmaŋa taŋata e he tittika te puāi o te mana’u mai te convencionales, ki te territorios e ki te nuku nuku taŋata ta’e mo’a ki a raua mai mu’a ana, e he haka hīo hīo te raua mana’u ka vaāi ena.

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

Page 37: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

1.- VAHA CONSULTIVOS Y/O DELIBERATIVOS:

Vaha consultivos y/o deliberativos: he huru o te ‘ūmaŋa taŋata i roto i te proceso constituyente i te aŋa o te kona e o te vaha mo ki ki te taŋata i raua mana’u i roto i te contenido o te Constitucion, kai atu ra’e ki o ki oti i te papa’i constitucional. Te rauhuru vaha nei e kimi ana mo ma’u a ruŋa i te materias ata puāi mo te mana’u o te taŋata e taka’a mo haka noho e mo hapa’o te aspectos haŋa mo haka noho, e mo taūi e mo haha’o i ruŋa i te carta magna apī ka papa’i ena.

Te aŋa nei e aŋa ena a roto i te procesos o te consulta, ki oti he vāe te mana’u puāi o te rahi ra’a mo vaāi ki te taŋata ka aŋa ena i roto i te organo constituyente. Te rauhuru vaha nei ta’e he vaha vinculantes, o ira he haka tano mo vaāi i te garantía o te incidencia i roto i te proceso o te deliberacion e o te papa’i mo rava’a mo aŋa e mo mo’a mai te ŋaŋata e tako’a mo haka puāi i te legitimidad o te proceso.

2.- RENDICIÓN DE CUENTAS:

te roa nei he tano ki te procesos constituyentes e ki te rauhuru proceso o te deliberación institucional e aŋa ena hai ‘ūmaŋa taŋata. Te roa nei tako’a considera e he haka ite i te resultado, te informe o te actividades e o te gestion, e o te sistematizacion o te rauhuru vaha o te proceso constituyente, o ira e haka rē ena en línea o i ruŋa i te parau. Te ha’aura’a o te aŋa nei, he haka take’a ki te taŋata te raua mana’u, te raua ‘ūmaŋa taŋata i roto i te aŋa o te texto constitucional, mo tute mo oho i te raua propuesta e mo ite i te resultado.

PEHE ANA AŊA?

Page 38: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

HA’AURA’A O TE RAUHURU VAHA EFECTIVOS O TE ‘ŪMAŊA TAŊATA: 1.- HE HAKA TAKA TAKA IŊA O TE LOCALES AUTOCONVOCADOS,

he vaha mo runu i te rauhuru mana’u o te taŋata, hai sistemas concretos mo rava’a te resultado e mo considera i te hora ka papa’i ena te Constitución apī. O ira he aŋa te metodología e tahi o te aŋa ta’ato’a, e tahi diseño o te sistematización e he habilita e tahi vaha o te recepción o te conclusiones mo haha’o ki ruŋa i te reglamento.

2.- HE MANA’U O TE ŊAŊATA O TE NORMA,

he vaha o te democracia directa, a roto e riva no te rahi ra’a o te taŋata mo haka ite i te raua mana’u hai ha’aputu o te rauhuru tapura taŋata, ai ka tatake rō i roto i te Convención; te ha’aura’a, he mataki i te vaha mo haha’o i te rauhuru tema de alta adhesión publica ki te debate.

3.- CONSEJOS CONSULTIVOS CIUDADANOS,

ki te roa o te distrito o te región, e rava’a ena mai te sorteo, e he kimi mo haka tano ki te rahi ra’a e ai mai ena, e hoko rua ena i te proceso pahe interlocutores, e he haka hīo hīo i te rauhuru mana’u. Te vaha nei he haka paka o te ai he vaha haka tano ki taŋata mo delibera, e haka tika ki te condiciones, pahe representatividad o te genro, matahiti, identidad etnica, kona noho e he situación socioeconómica, e te tahi huru. Te mana’u mau, he ha’u’u mo vanaŋa o ruŋa o te temas delicados e o te temas e ha’ata’a ena i te taŋata. Te roa o te ture e te raua resultados he haka ite ki te ta’ato’a, hai aŋa nei he rava’a te taŋata mo ite i te argumentos e ai ena i te rauhuru postura. E ka tu’u ena te hora mo aŋa, ko ite ana riva riva mo delibera e mo rava’a i te soluciones razonables e peira ana i te recomendaciones. Mo te aŋa nei e kimi i te equipo organizador e te moderador hai experiencia e ai ka ite pehe ana implementa e mo haka aŋa i te huru deliberativa o te vaha nei. O te ai te desiciones ta’e he vinculantes, e riva no mo haka roa i te ta’u mo aŋa i ruŋa e mo práctica.

Page 39: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

4.- SESIONES PLENARIAS,

mo descentraliza te aŋa o te Convención e mo hahine ki rauhuru kona. Te sesiones plenarias he aŋa i te rauhuru kona, modalidades o te intinerancia i te haka tere iŋa o te comisiones e o te grupos aŋa peira ana he haha’o te mana’u o te rauhuru kona, haka tika ki te roa o te situacion sanitaria. Te ha’aura’a, e riva no mo aprovecha te uso extendido o te plataforma o te comunicación telemática e riva ena mo te desarrollo o te sesiones mixtas (presencial e he virtual), mo ta’e hihi hihi e mo ta’e haka iri te tara o te aŋa o te Convención.

a) He aŋa e toru sedes regionales, norte, centro, sur, conectados telemáticamente.

b) He hapa’o te plenarias presenciales mo te vaha especiales, e aŋa ena i te rauhuru sedes.

c) He tapura e tahi sede central mo te secretaria tecnica e tako’a decentralizar te haka tere iŋa o te comisiones i te Regio Metropolitana e i te te tahi regiones.

5.- AUDIENCIAS O REUNIONES ESPECÍFICAS

hai nuku nuku taŋata ta’e mo’a ki a raua mai mu’a ana, mai te decisiones e mai te ejercicio o te poder. Peira ana ki te nu’u e noho ena i haho o te decisiones e ina he tataku i a raua i roto i te diseño o te Convención. Te huru especial o te vaha nei, he vaāi te rave’a mo vanaŋa o ruŋa i te temas de importancia mo te nuku nuku taŋata ta’e mo’a ki a raua mai mu’a ana, pahe ŋavi’e, nuku nuku maohi tupuna o he originarios, ŋaŋata paāri, he ŋapoki tane, he ŋapoki vahine e he taŋa apī; nuna’a en situación de discapacidad, nuna’a migrantes, refugiados; nuna’a puro hara ma’u aurī, diversidades sexuales e he género. Te aŋa nei, e ai ro a te acciones deliberadas, e aŋa ena hai principio o te adecuación ki te necesidades específicas mo te participación (metodologías, arero, acceso ki te información, e te tahi).

Page 40: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

6.- ENCUENTROS E HE FOROS TEMÁTICOS PÚBLICOS,

e riva no mo aŋa mai te Convención o i muri i te sociedad civil mo ture o ruŋa i te aspectos críticos o te debate constitucional. Te mana’u mau he haka paka i te encuentros i muri o te grupos rehe o te raua representatividad i roto i te Convención, he temas clave, o he borrador completo o texto constitucional.

7.- ENCUENTROS PERIÓDICOS O TE RENDICIÓN O TE CUENTAS,

mai te constituyentes, i te raua distrito. Pauro te mahana, peira i tapura i te reglamento. I te vaha nei he haka ite ki te taŋata hai vanaŋa maeha, titika te haka tere iŋao te proceso e he runu i te rauhuru mana’u, propuesta e he inquietudes, e he pahono e he haka ite te rauhuru ūi o te taŋata. E riva no mo aŋa i muri i te Tavana, mo haka hio hio te aŋa.

8.- COMITÉ DE SISTEMATIZACIÓN,

i nei e aŋa ro ana te equipo técnico o te promoción, seguimiento e he procesamiento o te ‘ūmaŋa taŋata inclusiva i roto i te marco o te funcionamiento o te Convención, e he incluye i te facilitadores mo te dialogo e aŋa mai ena i te roa ta’ato’a o te pais, he procesadores e he sistematizadores o te información i vaāi e te ciudadanía mo rava’a i te trazabilidad.

Page 41: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

9.- HE VAHA O TE PARTICIPACIÓN VIRTUAL,

ka aŋa hai herramientas digitales o te comunicación. Ka haka rahi te uso o te instrumentos o te deliberación e o te decisión mai te encuestas online, e mai te foros deliberativos temáticos en línea, he ūi online, e te tahi sistemas, e riva ena mo amui te rauhuru haŋa o te ciudadanos e tako’a ka aŋa i te interacción mai te convencionales ki te ciudadanía. Te aŋa nei, e aŋa de manera combinada hai herramientas presenciales, mo haka rehe te asimetría e hoa mai ena mai te brecha digital.

Ha’aura’a

(i) He encuesta en línea, he vaha mo te constituyentes mo aŋa te rahuru ūi pauro te mahana o ruŋa o te temas específicos. E aŋa ra’e te pre diseño o te instrumentos mo haka rehe te sesgo i te aŋa iŋa o te ūi. Te encuesta nei tako’a e riva no mo aŋa ararua ko te sociedad civil e te instituciones académicas.

(ii) Foros deliberativos en líneas temáticos, mo rava’a mo runu i te mana’u relevantes o ruŋa i te ciertas temáticas. E aŋa ra’e te pre diseño o te instrumentos e e tahi plataforma mo haka taka taka te información.

(iii) Foros deliberativos en líneas hai grupos especificos o te sociedad mo mataki i te vaha o te coordinación e he haka poreko te propuesta.

(iv) He ūi o ruŋa o te propuesta específica, i te vaha nei he he avāi e tahi moción o e tahi propuesta específica, mo haka taka taka i te mana’u e i te propuesta apī, e ki oti he sistematizan.

(v) Campañas hai colaboración abierta o he crowdsourcing, mo rava’a mo runu i te mana’u concretos mai te ciudadanía a roto i te plataforma online habilitadas. Pauro te mahana he aŋa hai plataformas web i aŋaai mo te proceso constituyente o redes sociales, pahe Facebook o Twitter.

Page 42: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

HE MAEHA E HE ACCESO KI INFORMACIÓN

ina ko rehu te principio o te maeha i te rauhuru etapas o te proceso deliberativo e o te toma o te decisiones; te ciudadanías e ite i te procedimiento e i te contenido o te decisiones i haka paka. Te información e haka tano mo haka ite, mo mataki, completa, oportuna, gratuita e ina he ku’iku’i mo ta’io. Te me’e hope’a o te importante he ai te maeha presupuestaria, orgánica e funcional; ina ko rehu te vaha mo pahono te solicitudes o te información, tako’a e ha’aki o ruŋa o te alcance o te ‘ūmaŋa taŋata.

INCLUSIÓN, REPRESENTATIVIDAD E HE IGUALDAD,

i te vaha o te ‘ūmaŋa taŋata e haka puāi i te participación o te ta’ato’a mai te sociedad e tako’a e ai te trato igualitario a todes quienes participen, fomentando e garantizando te participación o te grupos desaventajados, excluidos e poco representados.

ACCESIBILIDAD,

te haka tere iŋa o te participación, deben ser comprensibles mo te rahi ra’a o te ciudadano. Te roa nei he haka tika ki te vanaŋa inclusivo e accesible; ki te acceso en linea, en tiempo real; e he vanaŋa hai vanaŋa simple, riva mo noho i roto i te roro o te ta’ato’a (claro, conciso, y libre de jerga e he tecnicismos).

TRAZABILIDAD,

e aŋa e diseña e tahi sistema de rastreo o te mana’u, o te preferencias e o te decisiones o te nu’u e participa mai ena. He me’e riva mo haka ite penei e te aportes he considerado efectivamente e ta’e he ava’i tahaŋa no ā, mai nei e ai ena te confianza penei e, te proceso e aŋa ro a mo te intereses o te ciudadanía. Te vaha nei no significa que te Convención está obligada a incorporar ta’ato’a no contribución mai te ciudadanías; te ‘ūmaŋa taŋata i te proceso nei ina he o necesariamente he vinculante, pero sí debiese mo haka puāi i te reflexión e i te debate o te nuna’a e papa’i mai ena i te Constitución apī.

HA’AURA’A O TE RAUHURU PRINCIPIOS A CONSIDERAR O TE VAHA ‘ŪMAŊA TAŊATA:

Page 43: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

‘ŪMAŊA TAŊATA I ROTO I TE CONVENCIÓN CONSTITUCIONAL

@ahrnostoca @ahoranostocachile Ahora Nos Toca Participar

CIPER Chile. 2020. Hacia una Convención Abierta: participación ciudadana en el proceso constituyente (G. Delamaza, C. Fuentes). Recuperado el 26-may-2021 de:

https://www.ciperchile.cl/2020/09/27/hacia-una-convencion-abierta-participacion-ciudadana-en-el-proceso-constituyente/

Plataforma Contexto. 2020. La Participación Ciudadana en el Proceso Constituyente (G. Delamaza). Recuperado el 26-may-2021 de:

https://plataformacontexto.cl/cms/wp-content/uploads/2021/02/Participacion-Delamaza.pdf

PNUD. 2021. Participación Ciudadana en la Convención Constitucional: Experiencia Internacional, estándares y recomendaciones (M. Ríos, G. Lucas, F. Ajenjo, N. Blazquez, F. Sánchez) . Recuperado el 26-may-2021 de:

https://www.estudiospnud.cl/informes-desarrollo/participacion-ciudadana-en-la-convencion-constitucional-experiencia-internacional-estandares-y-recomendaciones/

Red Para la Participación. 2021. Compromiso por la Participación Ciudadana en el Proceso Constituyente. Recuperado el 26-may-2021 de:

https://ahoranostocaparticipar.cl/uploads/decidim/attachment/file/144/Compromiso-Participacion-Constituyente.pdf

MAI HĒ I TO’O AI TE RUHURU KUPU VANAŊA NEI

Page 44: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,
Page 45: RAPA NUI MINUTAS · 2021. 8. 11. · constitucional juk’ampi yatxatañataki tantachasipxatayna. jikthaptawi wakichaña taqi tamampi jani uñisita jani jisk’achata aka Convención,

ingresa a:

www.ahoranostocaparticipar.cl

[email protected]