RS 422 Ser.No.

SPAU 110 C

2

5

1306

fn = 50Hz

60Hz

12345

/ >tt

n )( >n )( >>

>>/ tt%[ ]%[ ]

Uaux

80...265V ~–

18...80V –

SPCU 1C6

REGISTERS

0 0 0 0

12345678

0 1

SGR

n/U Uo %[ ]UoUo

nU = 100V 110V IRF

1310

[ ]s>t

0.5

0.05 1.0

50

10

0.5

0.05 1.0

2

10

20

STEP

RESET

SG1

0 1

12345678

>U >>U

SPCU 1C6

B

>>

[ ]s>>t

U o

nU>U o

nUUo 80

o o

[ ]%

[ ]%

U

STEP

SPAU 110 CNollajänniterele

Käyttöohje ja tekninen selostus

2

SPAU 110 CNollajänniterele

Sisältö Ominaisuudet ................................................................................................................. 2Käyttötarkoitus ............................................................................................................... 3Toimintaselostus ............................................................................................................. 3Liitännät ......................................................................................................................... 4Lähtöreleiden asettelu ..................................................................................................... 6Toimintamerkit .............................................................................................................. 7Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli ............................................................................. 7Tekniset tiedot (päivitetty 2002-10) ................................................................................ 8Sovellutusesimerkkejä ................................................................................................... 10Koestus ......................................................................................................................... 17Ylläpito ja huolto .......................................................................................................... 20Varaosat ........................................................................................................................ 20Tilausnumerot .............................................................................................................. 20Mittapiirrokset ja asennus ............................................................................................. 21Tilaustiedot .................................................................................................................. 21

Nollajänniterele SPAU 110 C:n käyttöohjeeseen kuuluu tämän yleisen osan lisäksi seuraavatosakäyttöohjeet:

Nollajänniterelemoduuli SPCU 1C6 1MRS 750911-MUM FIC-tyypin mittaavien yksiköiden yleiset ominaisuudet 1MRS 750914-MUM FI

Ominaisuudet Vakioaikainen maasulkusuojaus ja nollajännit-teen valvonta

Kaksi itsenäistä toimintaporrasta; mahdollisuussamanaikaiseen hälyttävään ja laukaisevaan suo-jaukseen

Vapaasti määriteltävät lähtöreleiden toiminnat

Joustavat toimintojen valintamahdollisuudeterityyppisissä sovellutuksissa

Asetteluarvojen, mitatun nollajännitteen ja vika-hetkellä rekisteröityjen tietojen, jne. numeeri-nen näyttö

Tiedonsiirtomahdollisuus sarjaväyläliitynnänkautta

Releen jatkuva itsevalvonta ja sisäisten vikojendiagnostiikka

1MRS 751945-MUM FI

Julkaistu 2000-08-24Päivitetty 2002-10-03Versio B (korvaa 34 SPAU 14 FI1)Tarkastanut MKHyväksynyt OL

Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta

3

Käyttötarkoitus Nollajänniterele SPAU 110 C on tarkoitettumaasta erotettujen tai vastuksella tai kuristi-mella maadoitettujen verkkojen maasulku-suojaksi. Sammutetussa verkossa releen havah-tumista voidaan käyttää tähtipistevastuksenohjaamiseen. SPAU 110 C soveltuu myös gene-

raattoreiden ja moottoreiden maasulkusuojaksisekä kondensaattoripariston epäsymmetriasuo-jaksi. Suojarele muodostaa kokonaisuuden, jokasisältää kaksiportaisen maasulkusuojan sekäjoustavat laukaisu- ja hälytystoiminnot.

Toimintaselostus Nollajänniterele SPAU 110 C on toisiorele,joka liitetään suojattavan kohteen jännitemuun-tajaan. Vikatapauksessa suojarele hälyttää, oh-jaa katkaisijaa tai käynnistää ulkoiset jälleenkyt-kentätoiminnot, riippuen valitusta suojausta-vasta.

Kun nollajännite ylittää alemman toimintapor-taan asetteluarvon U0>, nollajänniterele havah-tuu. Kun aseteltu aika t> on kulunut loppuunreleen ollessa edelleen havahtuneena, rele antaalaukaisusignaalin. Vastaavasti releen ylempi

porras havahtuu, kun sen asetteluarvo U0>>ylittyy. Ajan t>> kuluttua suojarele antaa lau-kaisusignaalin.

Nollajännitereleen havahtumisista saadaankosketintiedot, joita voidaan edelleen käyttääesimerkiksi muiden saman suojauskohteen suoja-releiden lukitus- tai lupatietoina.

Releessä on yksi ulkoisella ohjausjännitteelläohjattava, optisesti erotettu logiikkatulo, jotakäytetään lukitustulona.

Kuva 1. Nollajänniterele SPAU 110 C:n suojaustoiminnot. Ympyröissä olevat numerot viittaavatko. suojaustoiminnon ANSI-numeroon (ANSI = American National Standards Institute).

U o VAKIOAIKAINEN ALEMPI NOLLAJÄNNITEPORRAS

VAKIOAIKAINEN YLEMPI NOLLAJÄNNITEPORRAS

LUKITUSTULO MOLEMMILLE NOLLAJÄNNITEPORTAILLE

SARJALIIKENNEPORTTI

59N

59N

TRIP 1

TRIP 2

START 1

IRF

SIGNAL 1

SARJA I/OLUKITUS

START 2

4

≅

100V110V

SGR/1

U2

U3

U3 1 1 1 1

D C B A

+ -

Uaux

E

+-

(~)(~)

L1L2L3

A

N

dadn

SGR

28 29 30 10 11 61 62 70 71 72 74 75 77 78 80 81 68 69 65 66

7 53 2 4 68

SPAU 110 C

_

SP

A-Z

C_

Rx Tx

START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1IRFBS

IRF

73 74 75

START2

F

TS2

TS1

SGB

SS1

SS2

U1

5

4

I/O

t >>

t >Uo>

Uo>>

SERIALPORT

Kuva 2. Nollajänniterele SPAU 110 C:n liitäntäkaavio

Uaux ApujänniteA, B, C, D, E, F LähtöreleetIRF ItsevalvontaBS Laukaisujen lukitussignaaliSS HavahtumissignaaliTS LaukaisusignaaliSGR Kytkinryhmä laukaisujen ja hälytysten ryhmittelyä vartenSGB Kytkinryhmä lukitusten ryhmittelyä vartenTRIP_ LaukaisulähtöSIGNAL1 Hälytys laukaisustaSTART_ Havahtumistieto tai hälytys laukaisustaU1 Nollajänniterelemoduuli SPCU 1C6U2 Teholähde- ja I/O-moduuli SPTU 240S1 tai SPTU 48S1U3 Liitäntämoduuli SPTE 1E11SERIAL PORT SarjaliikenneliityntäSPA-ZC_ Sarjaväylän liitäntämoduuliRx/Tx Liitäntämoduulin vastaanotin (Rx) ja lähetin (Tx) kuitukaapeliliityntää varten

Liitännät

5

Mad

e in

Fin

land

28

29

30

73

74

75

70

71

72

61

62

65

66

68

69

80

81

77

78

10

11

TTL

B47

0497

Rx

Tx

Kuva 3. Nollajänniterele SPAU 110 C takaa katsottuna

Tulo- ja lähtöliittimien erittely

Liitin Toiminto

28-29 Nollajännite U0 (Un = 100 V)28-30 Nollajännite U0 (Un = 110 V)10-11 Ulkoinen laukaisun lukitussignaali (BS)61-62 Apujännitesyöttö.

Käytettäessä tasajännitettä positiivinen napa kytketään liittimeen 6165-66 U0>- ja U0>>-portaiden laukaisulähtö 1 (TRIP 1)68-69 U0>- ja U0>>-portaiden laukaisulähtö 2 (TRIP 2)80-81 Hälytys U0>- ja U0>>-portaiden laukaisusta (SIGNAL 1)77-78 Hälytys U0>>-portaan laukaisusta, U0>- ja U0>>-portaiden havahtuminen

(START 1)73-74-75 U0>-portaan havahtuminen (START 2). Normaalitilassa kosketinväli 73-75 on

sulkeutunut. U0>-portaan havahtuessa sulkeutuu kosketinväli 74-75.70-71-72 Itsevalvonnan (IRF) hälytyslähtö. Normaalitilassa kosketinväli 70-72 on sulkeutunut.

Kun apujännite katoaa tai sisäinen vika havaitaan sulkeutuu kosketinväli 71-72.Suojamaadoituksen liitäntäruuvi

Suojarele liitetään optiseen tiedonsiirtoväyläänväyläliitäntämoduulin SPA-ZC 17 tai SPA-ZC21 avulla. Väyläliitäntämoduuli kytketään releentakapaneelissa sijaitsevaan D-liittimeen (SERIAL

PORT). Kuitukaapelit kiinnitetään pikaliitti-millä väyläliitäntämoduulin vastaliittimiin Rxja Tx.

6

on johdotettu lähtöreleelle B. Lisäksi etupanee-lissa sijaitsevan SGR-kytkinryhmän kytkimillävoidaan asetella seuraavat toiminnot:

Lähtöreleidenasettelu

U0>-portaan havahtumissignaali on johdotettukiinteästi lähtöreleelle F ja laukaisusignaalilähtöreleelle A. U0>>-portaan laukaisusignaali

Kytkin Toiminto Tehdas-asettelu

SGR/1 Ohjaa laukaisujen lukitussignaalin nollajännitemoduulille 1

SGR/2 Ohjaa U0>>-portaan havahtumissignaalin lähtöreleelle D 1

SGR/3 Ohjaa U0>-portaan havahtumissignaalin lähtöreleelle D 1

SGR/4 Ohjaa U0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle D 1

SGR/5 Ohjaa U0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle C 1

SGR/6 Ohjaa U0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle A 1

SGR/7 Ohjaa U0>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle C 1

SGR/8 Ohjaa U0>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle B 1

Katkaisijoita voidaan ohjata suoraan sekä lähtö-releen A että lähtöreleen B kautta. Tämä mah-dollistaa esimerkiksi toimintaporraskohtaisen

laukaisureleiden käytön tai kahden eri katkaisijanyhtäaikaisen ohjauksen.

7

Toimintamerkit

RS 422 Ser.No.

SPAU 110 C

2

5

1306

fn = 50Hz

60Hz

12345

/ >tt

n )( >n )( >>

>>/ tt%[ ]%[ ]

Uaux

80...265V ~–

18...80V –

SPCU 1C6

REGISTERS

0 0 0 0

12345678

0 1

SGR

n/U Uo %[ ]UoUo

nU = 100V 110V IRF

1310

[ ]s>t

0.5

0.05 1.0

50

10

0.5

0.05 1.0

2

10

20

STEP

RESET

SG1

0 1

12345678

>U >>U

SPCU 1C6

B

>>

[ ]s>>t

U o

nU>U o

nUUo 80

o o

[ ]%

[ ]%

U

STEP

1. Molemmilla jänniteportailla on suojareleenoikeassa alakulmassa oma toimintamerkkinsä(U0> ja U0>>), joka syttyy keltaisena kuntoimintaporras havahtuu ja punaisena, kuntoimintaporras antaa laukaisusignaalin.

Havahtumisten ja laukaisujen toimintamer-keille voidaan ohjelmointikytkinryhmälläSG2 ohjelmoida itsepito, jolloin ne jäävätpalamaan vaikka toiminnan aiheuttanut sig-naali laskee alle asetteluarvon. Toimintamerkitkuitataan painamalla RESET-painiketta.Kuittaamatta jätetty toimintamerkki ei vai-kuta releen toimintaan.

2. Keltainen mittausarvon merkkilamppu (U0)näytön yläpuolella osoittaa, milloin nollajän-nitteen arvo on näytössä.

3. Itsevalvontahälytyksen punainen IRF merk-kilamppu osoittaa, että suojareleen itseval-vonta on huomannut pysyvän vian. Viansattuessa yksikön näyttöön syttyvä vikakooditulee kirjoittaa muistiin ja ilmoittaa huolto-tilauksen yhteydessä.

4. Etulevyn vihreä merkkivalo Uaux palaa teho-lähteen ollessa toiminnassa.

5. Kunkin asettelupotentiometrin alla olevamerkkilamppu palaa silloin, kun kyseinenasetteluarvo on näytössä.

6. Kytkinryhmän SG1 merkkivalo palaa silloin,kun kytkinryhmän tarkistussumma on näy-tössä.

Toimintamerkeistä, ohjelmointikytkinryhmästäSG2 ja asetteluiden yhteydessä käytössä olevistamerkkivaloista on tarkempi esitys tämän käyttö-ohjeen liitteenä olevassa nollajänniterelemoduu-lin SPCU 1C6 käyttöohjeessa.

Yhdistetty teho-lähde- ja I/O-moduuli

Teholähde- ja I/O-moduuli (U2) sijaitsee suo-jareleen järjestelmäkilven takana. Se voidaanvetää ulos, kun järjestelmäkilpi on ensin pois-tettu. Teholähde- ja I/O-moduuli sisältää teho-lähteen, lähtöreleet, lähtöreleiden ohjauspiiritja ulkoisen ohjaustulon elektroniikkapiirit.

Teholähde on muuntajakytketty, eli galvaani-sesti ensiö ja toisiopiirit erottava. Sen ensiöpuolion suojattu sulakkeella F1, joka sijaitsee mo-duulin piirikortilla. Sulakkeen arvo on 1 A (hi-das). Teholähteen ollessa toiminnassa etulevynvihreä merkkivalo Uaux palaa.

Teholähde- ja I/O-moduuleita on kahta eri tyyp-piä, jotka eroavat toisistaan vain tulojännitealu-eiden osalta:

- SPTU 240 S1 Uaux = 80...265 V ac/dc- SPTU 48 S1 Uaux = 18...80 V dc

Releen järjestelmäkilpeen on merkitty, minkäjännitealueen teholähde- ja I/O-moduuli relee-seen on asennettu.

8

Tekniset tiedot(päivitetty 2002-10)

Mittaustulot 100 V 110 VLiitinnumerot 28-29 28-30Nimellisjännite Un 100 V 110 VJatkuva jännitekestoisuus 2 x Un 2 x UnTehonkulutus nimellisjännitteellä <0,5 VANimellistaajuus fn, tilauksen mukaan 50 Hz tai 60 Hz

KosketinlähdötOhjauskoskettimetLiitinnumerot 65-66, 68-69- nimellisjännite 250 V ac/dc- jatkuva virtakestoisuus 5 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 0,5 s 30 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 3 s 15 A- katkaisukyky tasavirralla, kun ohjauspiirin

aikavakio L/R ≤ 40 ms ohjausjännitteillä - 220 V dc 1 A - 110 V dc 3 A - 48 V dc 5 A

HälytyskoskettimetLiitinnumerot 70-71-72, 73-74-75,

77-78, 80-81- nimellisjännite 250 V ac/dc- jatkuva virtakestoisuus 5 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 0,5 s 10 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 3 s 8 A- katkaisukyky tasavirralla, kun ohjauspiirin

aikavakio L/R ≤ 40 ms ohjausjännitteillä - 220 V dc 0,15 A - 110 V dc 0,25 A - 48 V dc 1 A

Ulkoinen ohjaustulo (lukitukset)Liitinnumerot 10-11Ulkoinen ohjausjännite 18...265 V dc tai

80...265 V acVirrankulutus 2…20 mA

SyöttöjänniteTeholähde- ja I/O-moduulit ja jännitealueet:- SPTU 240 S1 80...265 V ac/dc- SPTU 48 S1 18...80 V dcTehonkulutus lepotilassa/toiminnassa ~4 W / ~6 W

9

Nollajänniterelemoduuli SPCU 1C6Alempi toimintaporras U0>Asettelualue 2...100% x UnToimintaviive t> 0,05...100 s

Ylempi toimintaporras U0>>Asettelualue 2...80% x Un ja ∞, ääretönToimintaviive t>> 0,05...100 s

TiedonsiirtoSiirtotapa Kuituoptinen sarjaväyläMerkkien koodaus ASCIITiedonsiirtonopeudet, valittavissa 300, 1200, 2400,

4800 tai 9600 BdOptisen tiedonsiirron liitäntämoduuli - muovikuitukaapeleille SPA-ZC 21 BB - lasikuitukaapeleille SPA-ZC 21 MMOptisen tiedonsiirron liitäntämoduuli,jossa oma sisäinen tehoyksikkö - muovikuitukaapeleille SPA-ZC 17 BB - lasikuitukaapeleille SPA-ZC 17 MM

Eristyskokeet *)Eristysjännitelujuus IEC 60255-5 2kV, 50Hz, 1minSyöksyjännitelujuus IEC 60255-5 5kV, 1,2/50µs, 0.5JEristysvastusmittaus IEC 60255-5 >100MΩ, 500Vdc

Häiriötestit *)Suurtaajuisen (1MHz) pulssin sieto IEC 60255-22-1- pitkittäinen 2.5 kV- poikittainen 1.0 kVStaattisen purkauksen sietoIEC 60255-22-2 ja IEC 61000-4-2- kosketuspurkaus 6 kV- ilmapurkaus 8 kVNopean transienttipulssin sietoIEC 60255-22-4 ja IEC 61000-4-4- tehonsyöttö 4 kV- I/O-liitynnät 2 kV

YmpäristöolosuhteetMääritelty käyttölämpötila-alue - 10...+ 55 °CKosteus- ja lämpötilakestoisuus <95 %, + 40 °C,IEC 60068-2-3 mukaan 56 vrk/vuosiSuhteellinen kosteus IEC 60068-2-30 mukaan 93...95%, +55°C, 6 jaksoaKuljetus ja varastointilämpötila - 40...+ 70 °CKotelon tiiveysluokka uppoasennuksessa IP 54Releen paino 3,0 kg

*) Eivät koske sarjaliikenneliityntää, jonka yhteydessä on aina käytettävä valmistajan ohjeidenmukaisia väyläliityntämoduuleja sekä optokaapeleita.

10

≅

100V110V

SGR/1

U2

U3U3 1 1 1 1

D C B A

+ -

Uaux

E

+-

(~)(~)

SGR

28 29 30 10 11 61 62 70 71 72 77 78 80 81 68 69 65 66

7 53 2 4 68

SPAU 110 C

_

SP

A-Z

C_

Rx Tx

START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1IRFBS

0

I

0

I

-

-

+

+

L1 L3

+

IRF

SGB

SS1

U1

5

4

I/O

t >>

t >Uo>

Uo>>

TS1

SS2

TS2

747573

F

START2

R

1)

A

N

dadn

SERIALPORT

Sovellutus-esimerkkejä

Esimerkki 1.Maasta erotetunverkon maasulku-suojaus

1) Lupatieto lähdön nollavirtareleelle

Kuva 4. Nollajänniterele SPAU 110 C maasta erotetun verkon maasulkusuojana

Maasulun syntyminen jossain osassa galvaani-sesti yhteenkytkettyä verkkoa aiheuttaa nolla-jännitteen muodostumisen. Tästä syystä nolla-jänniterele SPAU 110 C soveltuu erittäin hyvinkoko verkkoa valvovaksi yleishälytysreleeksi.

Nollajänniterele SPAU 110 C mittaa nollajän-nitettä jännitemuuntajien avokolmiokäämistä,jolloin mittaustarkkuus on suhteellisen hyvä.Avokolmiokytkennässä olevan vastuksen R avullavaimennetaan jännitemuuntajien kippivärähte-lyä.

11

Kytkin SG1/SPCU 1C6 SGB/SPCU 1C6 SGR

1 1 0 Ei käytössä 0 Ei luk. sign. johtolähdöiltä2 1 0 Ei käytössä 1 U0>>-hav. lähtöreleelle D3 0 Ei käytössä 0 Ei käytössä 0 U0>-hav. ei lähtöreleelle D4 0 Ei itsepitoa 0 Ei lukitusta t>:aan 0 U0>>-lauk. ei lähtöreleelle D5 0 U0> = 2...20% x Un 0 Ei lukitusta t>>:aan 1 U0>>-lauk. lähtöreleelle C6 0 U0>> = 10...80% x Un 0 Ei käytössä 0 U0>>-lauk.ei lähtöreleelle A7 1 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle C8 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle B

Σ 67

Nollajännitereleen alempi toimintaporras ilmoit-taa alkavista maasuluista. Maasta erotetun ver-kon terveen tilan nollajännite on normaalistihyvin pieni, jopa alle 1 % nollajännitteen maksi-miarvosta. Tällöin alemman nollajännitepor-taan asetteluarvo voidaan myös valita pieneksi.

Alempaa toimintaporrasta voidaan käyttää lu-van antamiseen lähtöjen nollavirtareleille. Maa-sulun sattuessa jossain lähdössä täytyy sekä läh-dön nollavirtareleen että kiskoston nollajänni-tereleen alemman portaan havahtua, jottakatkaisijalle voidaan viedä laukaisupulssi. Tällätavoin varmistetaan, että nollavirtarele ei toimiaiheetta oikosulkutilanteissa, moottoria käynnis-tettäessä tai normaaleissa käyttötilanteissa. Joslähdöllä on käytetty suunnattua maasulkurelettä,ei luvan antaminen ole tarpeellista.

Ylemmän toimintaportaan tehtävänä on toimiakiskoston suojana ja lähtöjen epäselektiivisenävarasuojana. Nollajännitereleen asettelussa tu-lee kiinnittää huomiota siihen, että varasuojaus-porrasta ei asetella herkemmäksi kuin lähtöjensuojareleet. Myös mahdolliset käyttötilanteenmuutokset on huomioitava.

Ylempi toimintaporras toimii myös syöttöken-tän maasulkusuojana, jos laukaisu viedään ala-jännitepuolen katkaisijan lisäksi myös päämuun-tajan yläjännitepuolen katkaisijalle. Tällöin ylä-jännitepuolen katkaisijan laukaisusignaali voi-daan ottaa esimerkiksi koskettimilta 80-81 javiedä katkaisijalle välireleen kautta.

Nollajännitereleen SPAU 110 C kytkimet voi-daan ohjelmoida seuraavalla tavalla:

t>>= 0,5...10 s

t>= 5...100 s

Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla SPAU 110C:n lähtökoskettimilla on seuraavan taulukonmukaiset toiminnat:

Kosketin Toiminta

65-66 Hälytys U0>-portaan aikahidasteisesta toiminnasta68-69 Katkaisija auki (U0>>)80-81 Hälytys U0>>-portaan lopullisesta laukaisusta77-78 U0>>-portaan havahtuminen70-71-72 Itsevalvontahälytys73-75 Lähdön nollavirtareleen lukitus74-75 U0>-portaan havahtuminen, lupa lähdön nollavirtareleelle

12

SP

A-Z

C_

Rx Tx

TRIP2

A

N

0

I

0

I

-

-

+

+

Ran

G

≅

100V110V

SGR/1

U2

U3U3 1 1 1 1

D C B A

+ -

Uaux

E

+-

(~)(~)

SGR

28 29 30 10 11 61 62 70 71 72 74 75 77 78 80 81 68 69 65 66

7 53 2 4 68

SPAU 110 C

_

START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1IRFBS

IRF

73 74 75

START2

F

TS2

TS1

SGB

SS1

SS2

U1

5

4

I/O

t >>

t >Uo>

Uo>>

+

L1 L3

SERIALPORT

Esimerkki 2.Generaattorin jamoottorin maa-sulkusuojaus

Kuva 5. Nollajänniterele SPAU 110 C generaattorin suojana

13

Nollajännitteen mittaamiseen voidaan avokol-miokytkennän sijasta käyttää tähtipisteeseenkytkettyä jännitemuuntajaa, mikäli tähtipisteon käytettävissä. Blokkikytkennässä galvaani-sesti yhteenkytkeytyvä verkko on hyvin suppea,joten maasulkusuojaksi riittää pelkkä nollajän-niterele. Yllä olevassa kytkennässä nollajännite-rele toimii generaattorin staattoriin tai muunta-jan kolmiokäämitykseen syntyvässä maasulussa.Alempaa toimintaporrasta voidaan käyttää hälyt-tävänä. Ylemmän toimintaportaan osalta suo-jauksen on syytä olla laukaiseva, sillä kaksois-

maasulun vaara on ilmeinen. Generaattorinmagnetoinnin laukaiseva signaali voidaan ottaaesimerkiksi koskettimilta 77-78.

Jännitemuuntajan rinnalle kytketyn vastuksenavulla estetään kapasitanssien kautta blokki-muuntajien yli heijastuvia maasulkuja aiheutta-masta turhia reletoimintoja.

Nollajänniterele SPAU 110 C:n kytkimet voi-daan ohjelmoida seuraavalla tavalla:

Kytkin SG1/SPCU 1C6 SGB/SPCU 1C6 SGR

1 1 0 Ei käytössä 0 Ei luk. sign. johtolähdöiltä2 0 0 Ei käytössä 0 U0>>-hav. ei lähtöreleelle D3 0 Ei käytössä 0 Ei käytössä 0 U0>-hav. ei lähtöreleelle D4 0 Ei itsepitoa 0 Ei lukitusta t>:aan 1 U0>>-lauk. lähtöreleelle D5 0 U0> = 2...20% x Un 0 Ei lukitusta t>>:aan 1 U0>>-lauk. lähtöreleelle C6 0 U0>> = 10...80% x Un 0 Ei käytössä 0 U0>>-lauk. ei lähtöreleelle A7 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle C8 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle B

Σ 1

t>= 0,5...10 s

t>>= 0,05...1.0 s

Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla SPAU 110C:n lähtökoskettimilla on seuraavan taulukonmukaiset toiminnat:

Kosketin Toiminta

65-66 Hälytys U0>-portaan aikahidastetusta toiminnasta68-69 Katkaisija auki (U0>>)80-81 Hälytys lopullisesta laukaisusta (U0>>)77-78 Laukaisu magnetointikatkaisijalle (U0>> )73-74-75 U0>-portaan havahtuminen70-71-72 Itsevalvontahälytys

14

L1L2

L3

a

b

B A

0

Ι

0

Ι

-

-

+

+

≅

100V110V

SGR/1

U2

U3U3 1 1 1 1

D C B A

+ -

Uaux

E

+-

(~)(~)

SGR

28 29 30 10 11 61 62 70 71 72 74 75 77 78 80 81 68 69 65 66

7 53 2 4 68

SPAU 110 C

_

SP

A-Z

C_

Rx Tx

START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1IRFBS

IRF

73 74 75

START2

F

TS2

TS1

SGB

SS1

SS2

U1

54

I/O

t >>

t >Uo>

Uo>>

SERIALPORT

Esimerkki 3.Kondensaattori-pariston epä-symmetriasuojaus

Kuva 6. Nollajänniterele SPAU 110 C kondensaattoripariston epäsymmetriasuojana

15

Avokolmiokytkentää käyttämällä saadaan to-teutettua myös tähtikytkentäisen kondensaat-toripariston epäsymmetriasuojaus. Kondensaat-toriparisto muodostuu pienistä yksiköistä, jotkaon suojattu sisäisillä sulakkeilla. Jo yhden sulak-keen palaminen aiheuttaa epäsymmetriaa, jon-ka toteamiseen käytetään nollajänniterelettäSPAU 110 C. Releen alempaa toimintaporrastakäytetään hälyttävänä ja ylempää toiminta-

porrasta laukaisevana. Suojareleen asettelunmäärää kondensaattoripariston valmistaja, kos-ka se riippuu rinnan- ja sarjaankytkettyjen kon-densaattoriyksiköiden määristä ja nimellis-arvoista.

Nollajänniterele SPAU 110 C:n kytkimet voi-daan ohjelmoida seuraavalla tavalla:

Kytkin SG1/SPCU 1C6 SGB/SPCU 1C6 SGR

1 1 0 Ei käytössä 0 Ei luk. sign. johtolähdöiltä2 0 0 Ei käytössä 1 U0>>-hav. lähtöreleelle D3 0 Ei käytössä 0 Ei käytössä 0 U0>-hav. ei lähtöreleelle D4 0 Ei itsepitoa 0 Ei lukitusta t>:aan 0 U0>>-lauk.ei lähtöreleelle D5 0 U0> = 2...20% x Un 0 Ei lukitusta t>>:aan 1 U0>>-lauk. lähtöreleelle C6 0 U0>> = 10...80% x Un 0 Ei käytössä 0 U0>>-lauk. ei lähtöreleelle A7 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle C8 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle B

Σ 1

t>= 0,5...10 s

t>>=0,05...1 s

Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla SPAU 110C:n lähtökoskettimilla on seuraavan taulukonmukaiset toiminnat:

Kosketin Toiminta

65-66 Hälytys U0>-portaan aikahidastetusta toiminnasta68-69 Katkaisija auki (U0>>)80-81 Hälytys lopullisesta laukaisusta (U0>>)77-78 U0>>-portaan havahtuminen73-74-75 U0>-portaan havahtuminen70-71-72 Itsevalvontahälytys

16

Rekisteröidyt tiedotja vikatilanteenselvitys

Nollajännitemoduulin SPCU 1C6 rekisterei-den avulla saadaan yleiskuva sähköaseman maa-sulkutilanteista sekä verkon käyttäytymisestänormaalin käyttötilanteen aikana.

Rekisteri 1 tallentaa suurimman mitatun jännit-teen releen nimellisjännitteen kerrannaisena. Josyksikkö suorittaa laukaisun, laukaisuhetken jän-nitearvo jää muistiin. Uusi laukaisu kuittaa van-han rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriinuuden arvon. Samoin tapahtuu, jos jokin mitat-tu jännite ylittää vanhan rekisteröidyn arvon.

Rekisterin 1 avulla nähdään, miten lähellä aset-teluarvot ovat normaalin käyttötilanteen aikai-sia arvoja vertaamalla releen näyttämää nolla-jännitettä asetteluarvoihin.

Rekisterin 1 avulla voidaan myös päätellä, mikäon pienin vikaresistanssi, jolla maasulku sam-muu itsestään tai jälleenkytkentöjen ansiosta.Käyttämällä alempaa nollajänniteporrasta hälyt-tävänä ja asettelemalla toiminta-aikahidastussamaksi kuin lähdön maasulkureleen lopullisenlaukaisun hidastus saadaan rekisterin 1 avullamääritettyä laukaisun aiheuttaneen vian vika-resistanssi, kun tunnetaan galvaanisesti yhteen-kytketyn verkon kokonaismaasulkuvirta.

Havahtumisen jälkeen rele on syytä kuitata,jotta rekisterin päivittymisen taso ei nousisi liiankorkeaksi. Jos rele on liitetty tapahtumarapor-tointiin, niin esimerkiksi releen havahtumisen

yhteydessä voidaan lukea nollajännitteen arvo jahavahtumisen palautuessa kuitata rekisterit. Näinsaadaan aina tieto releen havahtumisen yhtey-dessä mitatusta nollajännitteen arvosta.

Eri portaiden havahtumisien lukumäärä, rekis-terit 2 ja 3, antaa kuvan maasulkujen esiintymi-sistä ja jakautumasta maasulkujen vikaresistans-sin suhteen. Jos näitä havahtumisia tulee erityi-sen paljon, niin se voi olla merkkinä alkavastamaasulusta (rikkoutunut eriste) tai häiriöteki-jästä, joka voi helposti aiheuttaa maasulun (lin-jalle taipunut puu).

Rekisterit 4 ja 5 osoittavat toimintaportaidenviimeisimmän havahtuneenaoloajan prosent-teina asetellusta laukaisuviiveestä. Uusi havah-tuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porrassuorittaa laukaisun, rekisterin arvo on 100.

Rekistereiden 4 ja 5 avulla saadaan selvillemaasulun kesto tai lopullisen laukaisun yhtey-dessä selektiivisen suojauksen porrasaikojen var-muusmarginaali. Nollajännite ei yleensä poistuvälittömästi maasulussa olevan johtolähdönkatkaisijan avaamisen jälkeen, joten nollajänni-tereleen havahtuneenaolo voi jatkua hiemankatkaisijan avautumisen jälkeenkin.

Rekisterit 1…5 nollataan joko releen etupa-neelista painamalla samanaikaisesti STEP- jaRESET-painikkeita tai SPA-väylän kautta ko-mennolla V102.

17

Koestus Koestuksessa on aina noudatettava maan viran-omaisten antamia määräyksiä.

Suojarele on varustettu IRF-toiminnolla, jokavalvoo jatkuvasti releen toimintakuntoa ja antaahälytyksen sisäisen vian ilmetessä. Valmistajasuosittelee koestuksen suorittamista noin viidenvuoden välein. Koestus on syytä tehdä ensiö-koestuksena, jolloin koko suojausketju mitta-muuntajista katkaisijoihin tulee testattua.

Tässä ohjeessa on esitetty suojareleen toisio-koestus normaalin käyttötilanteen aikaisillaasetteluarvoilla. Tarvittaessa voidaan suojare-leelle suorittaa laajempikin toisiokoestus esi-merkiksi testaamalla releen toimintaportaat useil-la eri asetteluarvoilla.

Koska kytkinten asentoja ja toimintaportaidenasetteluarvoja joudutaan kuitenkin väliaikaisestimuuttamaan koestuksen aikana on varmistet-tava, että koestuksen päätyttyä osataan muuttaaasettelut takaisin normaalitilanteen mukaisiksi.Releen mukana seuraavassa referenssikortissaon paikka kunkin asetteluarvon merkitsemiseksi.

Toisiokoestusta varten rele on irroitettava suo-jauspiiristään joko katkaistavien riviliittimienavulla tai käyttämällä releeseen ennalta asennet-tua koestusliitintä.

Koestettaessa nollajänniterelettä on muistettavairrottaa relepiiri avokolmiosta. Nollajännitere-leeltä mahdollisesti pääkatkaisijalle viety laukai-susignaali on huomioitava koestuksessa.

Kytkettäessä suojareleelle apujännite mittaavatpistoyksiköt suorittavat itsetestauksen, jonkaulkopuolelle jäävät ainoastaan sovitusmuunta-jat sekä lähtöreleiden koskettimet. Suojareleentoimintakunnon testaus suoritetaan tavanomai-silla releen koestuslaitteilla, jolloin saadaan tes-tattua myös sovitusmuuntajat, lähtöreleet jatoiminta-arvojen tarkkuus.

Koestuksessa tarvitaan:- säädettävä jännitemuuntaja 0...260 V, 1 A- erotusmuuntaja 220 V / 220 V- jännitemittari- ajanmittaukseen kello tai laskuri- tasajännitelähde apusähkön syöttöä varten- kytkimiä ja lamppuja- syöttö- ja mittausjohtimia- yleismittari

Nimellisjännite on huomioitava kytkettäessämittausjohtoja releen liittimille (ks. jakso "Tulo-ja lähtöliittimien erittely")

18

Kuva 7. Nollajänniterele SPAU 110 C:n koestuskytkentä

Kun koestuskytkentä on valmis ja valintakytki-met aseteltu kytketään apujännite. Koestuskyt-

SIG

NA

L1

V

KE

LLO

N

KÄ

YN

NIS

TY

S

S1

L1N

+(~

)

-(~

)

S2

BS

ST

AR

T2

ST

AR

T1

L2

Uau

x

KE

LLO

N P

YS

ÄY

TY

S

TR

IP1

TR

IP2

L3

≅

100V110V

SG

R/1

U2

U3

U3

11

11

DC

BA

+-

E

SG

R

2829

3010

1161

6270

7172

7475

7778

8081

6869

6566

68

SP

AU

110

C

_

IRF

7374

75

F

TS

2

TS

1

SG

B

SS

1

SS

2

U1 54

I/O

t >>t >

Uo

>

Uo

>>

IRF

L4L1

32

47

5

kennän toiminta voidaan vielä varmistaa yleis-mittarin avulla.

19

voidaan suorittaa esimerkiksi releen nimellis-jännitteellä.

Toiminta-aikaSuojareleen toiminta-aikaa mitattaessa releellevietävä jännite asetellaan arvoon 2 x U0>-por-taan asetteluarvo. Kello käynnistetään kytki-men S1 sulkemisesta ja pysäytetään kosketti-melta 65-66 lähtöreleen A toimiessa.

Lähtöreleen C toiminta voidaan todeta lampunL4 syttymisestä.

Releen havahtuessa oikeassa alakulmassa olevamerkkilamppu U0> syttyy keltaisena ja releenlaukaistessa sama lamppu muuttuu punaiseksi.

LukitusMittaavan yksikön piirikortilla olevan kytkin-ryhmän SGB kytkimet 4 ja 5 on aseteltavaasentoon 1 (ON). Myös kytkimen SGR/1 onoltava asennossa 1.

Lukituksen tarkistus tapahtuu tuomalla apujän-nitteen suuruinen jännite kytkimen S2 kauttasuojareleen liittimille 10-11. Nostettaessa jän-nitettä rele havahtuu normaalisti, mutta ei annalaukaisusignaalia.

Sovitusmuuntajientarkistus

Releen liittimille viedään jännite ja tarkistetaan,että releen näytöltä luettu jännitearvo vastaajännitemittarin osoittamaa arvoa. Mittaukset

Alemman toiminta-portaan tarkistus

Kytkinryhmän SGR kytkimet tulee koestustavarten ohjelmoida seuraavasti:

Kytkin Asento

1 12 03 04 05 06 07 18 0

Tällöin lähtöreleillä on seuraavat toiminnot:

Lähtörele Toiminto(liittimet)

A (65-66) U0>-portaan laukaisuB (68-69) (U0>>-portaan laukaisu)C (80-81) Tieto U0>-portaan laukaisustaD (77-78) Ei käytössäE (70-71-72) ItsevalvontahälytysF (73-74-75) U0>-portaan havahtuminen

HavahtuminenKoestus suoritetaan kuvan 7 mukaisesti. Sulje-taan kytkin S1 ja nostetaan jännitettä hitaastikunnes rele toimii (lamppu L2 syttyy) ja luetaanjännitemittarilta havahtumisjännitteen arvo.

Ylemmän toiminta-portaan tarkistus

ytkinryhmän SGR kytkimet tulee koestusta var-ten ohjelmoida seuraavasti:

Kytkin Asento

1 12 13 04 05 16 07 08 0

Tällöin lähtöreleillä on seuraavat toiminnot:

Lähtörele Toiminto(liittimet)

A (65-66) (U0>-portaan laukaisu)B (68-69) U0>>-portaan laukaisuC (80-81) tieto U0>>-portaan laukaisustaD (77-78) U0>>-portaan havahtuminenE (70-71-72) ItsevalvontahälytysF (73-74-75) (U0>-portaan havahtuminen)

Koestus suoritetaan vastaavasti kuin alemmallatoimintaportaalla. Toiminta-aikoja mitattaessakello pysäytetään nyt koskettimelta 68-69 lähtö-releen B toimiessa.

Itsevalvonnan merkkivalon IRF ja lähtöreleen Etoiminta itsevalvonnan hälytyssignaalin akti-voituessa voidaan testata ns. Trip-test -toimin-nolla, joka on esitetty tämän käyttöohjeen liit-

teessä "C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden ylei-set ominaisuudet". Lähtöreleen E toiminnankytkennässä ilmaisee lamppu L1.

Itsevalvonnanlähtöreleen (IRF)testaus

20

Kun suojarele toimii jaksossa "Tekniset tiedot"määritellyissä ympäristöolosuhteissa on se käy-tännöllisesti katsoen ylläpitovapaa. Suojarele eisisällä sellaisia osia tai komponentteja, jotkaovat alttiita mekaaniselle tai sähköiselle kulumi-selle normaaleissa käyttöolosuhteissa.

Jos ympäristöolosuhteet, esim. lämpötilan, kos-teuden tai ympäristön sisältämien kemiallisestiaktiivisten kaasujen tai lian suhteen poikkeavatmääritellyistä arvoista, tulee suojarele tarkastaasilmämääräisesti rutiinikoestuksen yhteydessätai erillisen tarkastusrutiinin mukaisesti. Tar-kastuksessa tulee kiinnittää huomiota seuraa-viin asioihin:- mekaanisiin vaurioihin kehikoissa, liittimissä

ja toimimoduuleissa- pölyyntymiseen kehikon sisällä; pöly poiste-

taan varovasti paineilmalla puhaltaen tai peh-meällä harjalla harjaten

- liittimien tai kehikon ruostumiseen tai hapet-tumiseen

Jos suojareleen toiminnassa ilmenee häiriö taijos toiminta-arvot poikkeavat määritellyistä,tulee suojarele huoltaa. Pienemmät huoltotoi-menpiteet, kuten pistoyksikkörakenteisten pii-rikorttien vaihdon voi suorittaa siihen koulu-tettu tai perehtynyt asiakkaan huoltoteknikkomutta laajemmat toimenpiteet, jotka sisältävätelektroniikan huoltoa, tulee jättää valmistajantehtäväksi. Epävarmoissa tilanteissa ja pysyvissävioissa tulee ottaa yhteyttä valmistajaan, jokamielellään antaa tarkastukseen, huoltoon jakalibrointiin liittyviä lisätietoja.

Huom!Suojarele sisältää piirejä, jotka voivat vioittuastaattisen sähkön purkauskipinästä. Jos joudutkäsittelemään ulosvedettyjä pistoyksiköitä,varmista ensin koskettamalla laitteen koteloa,että olet samassa potentiaalissa laitteen kanssa.

Huom!Sähköaseman toisiokojeet ovat mittalaitteita,joten niitä tulee käsitellä varovasti ja ne tuleesuojata kosteudelta, pölyltä ja mekaaniseltarasitukselta erityisesti kuljetusten aikana.

Ylläpito ja huolto

Varaosat Nollajänniterelemoduuli SPCU 1C6Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli- Uaux = 80...265 V ac/dc SPTU 240 S1- Uaux = 18...80 V dc SPTU 48 S1Kotelo (sis. liitäntämoduulin) SPTK 1E11Liitäntämoduuli SPTE 1E11Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC 17_ tai SPA-ZC 21_

Nollajänniterele ilman koestusliitintäSPAU 110 C RS 422 010 -AA, CA, DA, FA

Nollajänniterele varustettuna koestusliittimellä RTXP 18SPAU 110 C RS 422 210 -AA, CA, DA, FA

Tilausnumeron viimeiset kirjaimet ilmaisevat suojareleen nimellistaajuuden fn jaapujännitteen Uaux alueen seuraavasti:

AA: fn = 50 Hz ja Uaux = 80...265 V ac/dcCA: fn = 50 Hz ja Uaux = 18...80 V dcDA: fn = 60 Hz ja Uaux = 80...265 V ac/dcFA: fn = 60 Hz ja Uaux = 18...80 V dc

Tilausnumerot

21

Mittapiirroksetja asennus

Suojareleen kotelo on perusmuodossaan tarkoi-tettu uppoasennukseen. Asennussyvyyttä voi-daan pienentää 40 mm käyttämällä korotuske-hystä SPA-ZX 111, 80 mm käyttämällä koro-

tuskehystä SPA-ZX 112 tai 120 mm käyttämäl-lä korotuskehystä SPA-ZX 113. Pinta-asennus-kotelon lajimerkki on SPA-ZX 115.

Kuva 8. Nollajänniterele SPAU 110 C:n asennus- ja mittapiirrokset

Releen kotelo on valmistettu vaalean harmaaksimaalatusta alumiiniprofiilista.

Asennuskauluksessa olevan kumitiivisteen ansi-osta paneeliasennuksessa saavutetaan tiiveys-luokka IP 54 releen kotelon ja asennusalustanvälille.

Kotelon saranoitu kansi on valmistettu kirk-kaan läpinäkyvästä, UV stabiloidusta polykar-

bonaattipolymeeristä ja varustettu sinetöitävällälukitusruuvilla. Kannen reunassa on tiiviste, jon-ka avulla myös kotelon ja kannen välillä saavu-tetaan tiiveysluokka IP 54.

Tarvittavat tulo- ja lähtöliitännät tehdään taka-paneelin ruuviliittimiin, joihin jokaiseen voi-daan liittää yksi enintään 6 mm2 tai kaksi enin-tään 2,5 mm2 johdinta. 9-napainen D-liitin ontarkoitettu sarjaliikenteen käyttöön.

Korotuskehys

SPA-ZX 111SPA-ZX 112SPA-ZX 113

176136 96

74114154

a b

a b

Paneelin aukotus

129 ±1

139

±1

142

162

136

3034

250

186216

Tilaustiedot Esim.1. Lukumäärä ja lajimerkki 15 kpl SPAU 110 C2. Tilausnumero RS 422 010 -AA3. Nimellistaajuus fn = 50 Hz4. Apujännite Uaux = 110 V dc5. Lisätarvikkeet 15 kpl liitäntämoduuleja SPA-ZC 21 MM

2 kpl lasikuitukaapeleita SPA-ZF MM 10014 kpl lasikuitukaapeleita SPA-ZF MM 5

6. Erikoistoivomukset -

IRF

1310

[ ]s>t

0.5

0.05 1.0

50

10

0.5

0.05 1.0

2

10

20

STEP

RESET

SG1

0 1

12345678

>U >>U

SPCU 1C6

B

>>

[ ]s>>t

U o

nU>U o

nUUo 80

o o

[ ]%

[ ]%

U

STEP

SPCU 1C6Nollajänniterelemoduuli

Käyttöohje ja tekninen selostus

2

SPCU 1C6Nollajännite-relemoduuli

Sisältö Ominaisuuksia ................................................................................................................ 2Toimintaselostus ............................................................................................................. 3Lohkokaavio ................................................................................................................... 4Etukilpi ........................................................................................................................... 5Toimintamerkit ............................................................................................................... 5Asettelut ......................................................................................................................... 6Ohjelmointikytkimet ...................................................................................................... 6Mittaustiedot .................................................................................................................. 7Rekisteröidyt tiedot ........................................................................................................ 8Asettelujen ja rekistereiden pää- ja alavalikot .................................................................. 9Tekniset tiedot .............................................................................................................. 10Tapahtumakoodit ......................................................................................................... 11Kaukosiirrettävät tiedot ................................................................................................ 12Vikakoodit .................................................................................................................... 15

1MRS 750911-MUM FI

Julkaistu 97-12-11Versio A (korvaa 34 SPCU 2 FI1)Tarkastanut KJHyväksynyt MS

Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta

Ominaisuuksia Alempi toimintaporras U0>, jonka asettelu-alueeksi voidaan valita joko 2...20 % x Un tai10...100 % x Un

Ylempi toimintaporras U0>>, jonka asettelu-alueeksi voidaan valita joko 10...80 % x Un tai2...16 % x Un. Ylemmän portaan toiminta onmyös mahdollista estää kokonaan

Molempien ylijänniteportaiden toiminta voi-daan lukita ulkoisella ohjaussignaalilla.

Näyttö osoittaa mittaus- ja asetteluarvot sekävikahetkellä rekisteröityjä tietoja

Itsevalvonta tarkkailee jatkuvasti elektroniikanja mikroprosessorin toimintaa ja todettuaanpysyvän vian antaa ohjauksen hälytysreleelle jalukitsee muut ulostulot

3

Toimintaselostus Nollajänniterelemoduuli SPCU 1C6 sisältääkaksi toimintaporrasta, alemman portaan U0>ja ylemmän portaan U0>>.

Alempi tai ylempi toimintaporras havahtuu, josmitattu jännite ylittää ko. portaan asetteluarvon.Havahtunut porras antaa havahtumissignaalinSS1 tai SS2 ja samalla syttyy ko. portaan toimin-tamerkki keltaisena. Jos ylijännite on riittävänpitkäaikainen, havahtunut porras suorittaa lau-kaisun ja antaa laukaisusignaalin TS1 tai TS2.Laukaisseen portaan toimintamerkki syttyy pu-naisena. Havahtumisten ja laukaisujen toimin-tamerkeille voidaan ohjelmointikytkinryhmälläSG2 ohjelmoida itsepito, jolloin ne jäävät pala-maan vaikka toiminnan aiheuttanut signaali las-kee alle asetteluarvon. Toimintamerkit kuitataanreleen etupaneelista painamalla RESET-paini-ketta tai SPA-väylän kautta komennolla V101tai V102.

Alemman portaan U0> laukaisu voidaan estäätuomalla portaalle estosignaali BTS1. Vastaa-vasti ylemmän portaan U0>> laukaisu estyy, josportaalle tuodaan estosignaali BTS2. Ulkoistenlukitusten ohjelmointi tehdään releyhdistelmä-kohtaisesti nollajännitemoduulin piirilevylläolevassa kytkinryhmässä SGB.

Kytkinryhmässä SGB ohjelmoidaan tulevienlukitusten lisäksi releyhdistelmässä mahdolli-sesti käytettävälle jälleenkytkentäyksikölle läh-tevät käynnistyssignaalit. Kytkinryhmän SGBohjelmointiohje on esitetty releyhdistelmänkäyttöohjeen yleisessä osassa pistoyksiköidenkeskinäisiä signaaleja esittävässä kaaviossa.

Alemman portaan U0> laukaisuviive t> voidaanvalita joltain portaan sisältämästä kolmesta aset-telualueesta. Asettelualue valitaan kytkimilläSG1/1 ja SG1/2.

Ylemmällä toimintaportaalla on oma aseteltavalaukaisuviive t>>. Myös tällä viiveellä on kolmeasettelualuetta. Käytettävä alue määrätään kytki-millä SG1/7 ja SG1/8.

Alemman toimintaportaan havahtumisarvonasettelualueeksi voidaan kytkimellä SG1/5 va-lita 2...20 % x Un tai 10...100 % x Un. Ylem-män portaan asettelualueeksi voidaan vastaavastivalita kytkimellä SG1/6 10...80 % x Un tai2...16 % x Un.

Molempien toimintaportaiden laukaisuille voi-daan valita kytkimellä SG1/4 ns. itsepito. Täl-löin laukaisusignaali jää aktiiviseksi, vaikka lau-kaisun aiheuttanut signaali häviää. Laukaisutkuitataan releen etupaneelista painamalla saman-aikaisesti STEP- ja RESET-painiketta tai SPA-väylän kautta komennolla V101 tai V102. Käy-tettäessä kuittaamiseen komentoa V101 rele-moduulin rekistereihinsä keräämät tiedot säily-vät muistissa. Käytettäessä STEP- ja RESET-painikkeita tai komentoa V102 myös rekisteritnollautuvat.

Jännitteen tulopiiri on varustettu tehokkaallasuodatuksella, jonka avulla mitatun jännitteenharmooniset aallot vaimennetaan, ks. kuva 1.

dB 10

0

-10

-20

-30

-40

-50

-600 1 2 3 4 5 6 7 f / fn

Kuva 1. Jännitteen tulopiirin suodatusominai-suudet

4

Lohkokaavio

Kuva 2. Nollajänniterelemoduulin SPCU 1C6 lohkokaavio

U0 Mitattava jänniteBS1, BS2, BS3 Ulkoiset lukitussignaalitBTS1 U0>-portaan laukaisun lukitusBTS2 U0>>-portaan laukaisun lukitusSG1 Ohjelmointikytkinryhmä relemoduulin etukilvessäSG2 Toimintamerkkien ohjelmointikytkinryhmä (ei kuvassa)SGB Lukitussignaalien ja jälleenkytkentöjen käynnistyssignaalien

ohjelmointikytkinryhmä (piirilevyllä)SS1 U0>-portaan havahtumissignaaliTS1 U0>-portaan laukaisusignaaliSS2 U0>>-portaan havahtumissignaaliTS2 U0>>-portaan laukaisusignaaliAR1, AR2 Jälleenkytkentöjen käynnistyssignaalitY Keltainen merkkilamppu, havahtuminenR Punainen merkkilamppu, laukaisu

Huom!Kaikkia nollajännitemoduulin tulo- ja lähtösig-naaleja ei välttämättä ole johdotettu jokaisen tätämoduulia käyttävän releyhdistelmän liittimille.

Se, mitkä signaalit on johdotettu liittimille il-menee ko. releyhdistelmän pistoyksiköiden kes-kinäisiä signaaleja esittävästä kaaviosta.

5

Etukilpi

Jännitteen mittauksen merkki-lamppu

U0>-portaan havahtumisarvonasettelupotentiometri ja merkki-lamppu

U0>-portaan toimintahidastuksenasettelupotentiometri ja merkki-lamppu

U0>>-portaan havahtumisarvonasettelupotentiometri ja merkki-lamppu

U0>>-portaan toimintahidastuksenasettelupotentiometri ja merkki-lamppu

IRF

1310

[ ]s>t

0.5

0.05 1.0

50

10

0.5

0.05 1.0

2

10

20

STEP

RESET

SG1

0 1

12345678

>U >>U

SPCU 1C6

B

>>

[ ]s>>t

U o

nU>U o

nUUo 80

o o

[ ]%

[ ]%

U

STEP

Yksinkertaistettukojesymboli

Itsevalvontahälytyksenmerkkilamppu

Näyttö

Näytön askelluspainike

Ohjelmointikytkin-ryhmä SG1

Kytkinryhmien SG1 jaSG2 merkkilamppu

Kuittauspainike

Toimintamerkit

Relemoduulin lajimerkki

Kuva 3. Nollajänniterelemoduulin SPCU 1C6 etukilpi

Toimintamerkit Molemmilla jänniteportailla on oma kelta-pu-nainen toimintamerkkinsä. Se syttyy keltaisenakun toimintaporras havahtuu ja punaisena, kuntoimintaporras antaa laukaisusignaalin.

Näille neljälle toimintamerkille voidaan toisis-taan riippumatta ohjelmoida itsepito, jollointoimintamerkki jää palamaan vaikka toiminnanaiheuttanut signaali laskee alle asetteluarvon.Esimerkiksi, jos alemman toimintaportaan ha-vahtumiselle on ohjelmoitu itsepito, syttyy merk-kivalo normaalisti keltaisena, kun ko. toiminta-porras havahtuu ja punaisena, kun porras antaalaukaisusignaalin. Toimintaportaan palautuessajää keltainen merkkivalo edelleen palamaan.Palamaan jääneet toimintamerkit kuitataanreleen etupaneelista painamalla RESET-paini-

ketta tai SPA-väylän kautta komennolla V101tai V102. Kuittaamatta jätetty toimintamerkkiei vaikuta relemoduulin toimintaan.

Itsevalvontahälytyksen merkkilamppu osoittaa,että relemoduulin itsevalvonta on huomannutpysyvän vian. Merkkilamppu syttyy punaisenapian vian löytymisen jälkeen. Samalla rele-moduuli antaa ohjauksen releyhdistelmän itse-valvontakoskettimelle. Lisäksi useimmissa vika-tapauksissa moduulin näyttöön syttyy vika-koodi, joka kertoo, minkä tyyppisestä viasta onkysymys. Vikakoodi koostuu punaisesta ykkö-sestä ja vihreästä koodinumero-osasta, jotka ei-vät ole kuitattavissa pois moduulin näytöstä.Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoittaa muistiinja ilmoittaa valmistajalle huolto-yhteydenotossa.

6

Asettelut Asetteluarvot ilmaistaan näytön kolmella oikean-puolimmaisella numerolla. Asettelupotentio-

metrin alapuolella palava merkkilamppu osoit-taa, mikä asetteluarvo kulloinkin on näytössä.

U0>/Un U0>-portaan havahtumisarvo prosentteina releen nimellisjännitteestä.Asettelualue on 2...20 % x Un tai 10...100 % x Un riippuen kytkimen SG1/5asennosta

t> U0>-portaan laukaisuaika sekunteina.Asettelualue riippuu kytkinten SG1/1 ja SG1/2 asennosta.Vaihtoehdot ovat 0,05...1,00 s, 0,5...10,0 s tai 5...100 s.

U0>>/Un U0>>-portaan havahtumisarvo prosentteina releen nimellisjännitteestä.Asettelualue on 10...80 % x Un tai 2...16 % x Un riippuen kytkimen SG1/6asennosta. Lisäksi voidaan asetella ∞ (näytössä - - -), jolloin tämä porras ei oletoiminnassa

t>> U0>>-portaan laukaisuaika sekunteina. Asettelualue riippuu kytkinten SG1/7 jaSG1/8 asennosta ja sen vaihtoehdot ovat 0,05...1,00 s, 0,5...10,0 s tai 5...100 s.

Lisäksi näytöltä voidaan lukea etukilven ohjel-mointikytkinryhmän SG1 tarkistussumma, kunkytkinryhmän alapuolella oleva merkkilamppupalaa. Tämän avulla varmistutaan siitä, että kyt-

kimet on aseteltu oikein ja ne ovat toiminta-kunnossa. Tarkistussumman laskeminen on esi-tetty käyttöohjeessa "C-tyypin SPC-relepisto-yksiköiden yleiset ominaisuudet".

Ohjelmointi-kytkimet

Sovellutuskohtaiset lisätoiminnot valitaan rele-moduulin etulevyssä sijaitsevan ohjelmointi-

kytkinryhmän SG1 avulla. Kytkinten numerot1 ... 8 sekä asennot 0 ja 1 on merkitty kilpeen.

Kytkin Toiminta

SG1/1 U0>-portaan laukaisuviiveen asettelualueen valintaSG1/2

SG1/1 SG1/2 Laukaisuaika t>

0 0 0,05...1,00 s1 0 0,5...10,0 s0 1 0,5...10,0 s1 1 5...100 s

SG1/3 Ei käytössä. Oltava asennossa 0

SG1/4 Laukaisusignaalien TS1 ja TS2 itsepidon valinta.

Kun SG1/4=0, laukaisusignaalit palautuvat perustilaansa (=lähtörele päästää), kuntoiminnan aiheuttanut mittaussignaali palautuu alle havahtumiskynnyksen.

Kun SG1/4=1, laukaisusignaalit jäävät aktiivitilaansa (=lähtörele vetäneenä), vaikkamittaussignaali laskee alle havahtumiskynnyksen. Laukaisusignaalit palautetaan täl-löin perustilaansa releen etupaneelista painamalla samanaikaisesti STEP- ja RESET-painiketta tai kaukokäytön kautta komennolla V101. Käytettäessä kuittaukseen STEP-ja RESET-painikkeita, myös muistiin rekiteröityneet tiedot nollautuvat

SG1/5 U0>-portaan havahtumisarvon asettelualueen valinta.

Kun SG1/5=0, asetteluarvo on 2...20 % x UnKun SG1/5=1, asettelualue on 10...100 % x Un

7

Kytkin Toiminta

SG1/6 U0>>-portaan havahtumisarvon asettelualueen valinta.

Kun SG1/6=0, asettelualue on 10...80 % x Un + ∞Kun SG1/6=1, asettelualue on 2...16 % x Un + ∞

Ylempi toimintaporras voidaan asetella pois käytöstä kääntämällä asettelupotentiometriasentoon ∞, jolloin näytössä on kolme lyhyttä viivaa, - - -.

SG1/7 U0>>-portaan laukaisuajan t>> asettelualueen valintaSG1/8

SG1/7 SG1/8 Laukaisuaika t>>

0 0 0,05...1,00 s1 0 0,5...10,0 s0 1 0,5...10,0 s1 1 5...100 s

Itsepitotoimintaa Tehdasasetteluvastaava luku

Keltainen toimintamerkki, U0> hav. 1 0Punainen toimintamerkki, U0> lauk. 2 2Keltainen toimintamerkki, U0>> hav. 4 0Punainen toimintamerkki, U0>> lauk. 8 8

Tarkistussumma S 15 10

Kytkinryhmä SG2 sijaitsee kytkinryhmän SG1tarkistussumman kolmannessa alavalikossa ja onns. pehmokytkinryhmä. Kytkinryhmällä SG2ohjelmoidaan havahtumisten ja laukaisujen toi-mintamerkkien toimintatapa. Toimintamerkitvoidaan vapaasti ohjelmoida joko pysymään(itsepito) tai palautumaan toiminnan aiheutta-

neen signaalin laskettua alle asetteluarvon.Ohjelmoiminen tapahtuu määrittelemällä kyt-kinryhmälle tarkistussumma seuraavan taulukonmukaisesti. Oletusasetteluna havahtumissignaa-leille on aseteltu palautuva toiminta ja laukaisu-signaaleille itsepito.

Nollajännitemoduulin piirilevyllä on kytkin-ryhmä SGB, jonka kytkimillä 4...8 ohjelmoi-daan moduulille eri releyhdistelmissä mahdol-lisesti tulevat lukitussignaalit. Kytkimillä 1...3ohjelmoidaan jälleenkytkentäreleyksikölle läh-

tevät käynnistyssignaalit. Kytkinryhmän SGBohjelmointiohje on esitetty releyhdistelmänkäyttöohjeen yleisessä osassa pistoyksiköidenvälisiä signaaleja esittävässä kaaviossa.

Mittaustiedot Mittaustiedot ilmaistaan näytön kolmella oi-keanpuolimmaisella numerolla. Näytössä kul-

loinkin oleva mittaustieto osoitetaan merkki-lampulla.

Merkkilamppu Mittaustieto

U0 Yksikön mittaama jännite prosentteina releen nimellisjännitteestä.

8

Rekisteröidyttiedot

Näytön vasemmanpuoleisin numero näyttäärekisterin osoitteen ja kolme muuta numeroarekisteröidyn tiedon.

Rekisteri/ Rekisteröity tietoSTEP

1 Suurin yksikön mittaama jännite prosentteina releen nimellisjännitteestä. Jos yk-sikkö suorittaa laukaisun, laukaisuhetken jännite jää muistiin. Uusi laukaisu kuittaavanhan rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriin uuden arvon. Samoin tapahtuu,jos mitattu jännite ylittää vanhan rekisteröidyn arvon

2 Alemman portaan havahtumiskynnyksen ylitysten lukumäärä, n(U0>) = 0...255

3 Ylemmän portaan havahtumiskynnyksen ylitysten lukumäärä, n(U0>>) = 0...255

4 Viimeisin U0>-portaan havahtuneenaoloaika prosentteina asetellusta laukaisu-viiveestä t>. Uusi havahtuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaalaukaisun, rekisterin arvo on 100

5 Viimeisin U0>>-portaan havahtuneenaoloaika prosentteina asetellusta laukaisu-viiveestä t>>. Uusi havahtuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaalaukaisun, rekisterin arvo on 100

0 Ulkoisten lukitus- ym. ohjaustietojen näyttö. Rekisterin oikeanpuoleisin numeronäyttää, missä tilassa moduulin lukitustulot ovat. Vaihtoehdot ovat seuraavat:0 = ei lukituksia1 = U0>-portaan laukaisu lukittu2 = U0>>-portaan laukaisu lukittu3 = molempien toimintaportaiden laukaisut lukittu

Rekisterin keskimmäinen numero on nolla. Kolmas numero oikealta ilmaisee mah-dollisen kaukokuittaustulon tilan. Vaihtoehdot ovat seuraavat:0 = kaukokuittaus ei aktiivinen1 = kaukokuittaus päällä

Tästä rekisteristä siirrytään tarvittaessa Trip test-toimintamuotoon, jossa saadaanpakko-ohjattua nollajännitemoduulin havahtumis- ja laukaisusignaalit yksi kerral-laan aktiivisiksi. Katso tarkempi selvitys käyttöohjeesta "C-tyypin SPC-relepisto-yksiköiden yleiset ominaisuudet"

A Nollajännitemoduulin osoitetunnus sarjaliikennejärjestelmää varten. Asetetaannollaksi, ellei sarjaliikennettä käytetä. Tämän rekisterin alavalikoita ovat:

1) Sarjaliikenteen tiedonsiirtonopeuden valinta. Valittavissa 300, 1200, 2400, 4800ja 9600 Bd. Oletusasetteluna 9600 Bd.

2) Sarjaliikenteen toimintatilaa ilmaiseva yhteyskatkoslaskuri. Jos moduuli on lii-tetty järjestelmään, jossa on tiedonkeruu- ja raportointiyksikkö ja tietoliikennetoimii, yhteyskatkoslaskurin arvo on 0. Muutoin laskurissa pyörivät jatkuvastinumerot 0...255

3) Asetteluiden kauko-ohjauksessa tarvittava salasana.

Näytön ollessa sammuneena päästään näyttö-valikon alkuun painamalla kerran STEP-paini-ketta.

Rekisterit 1...5 nollataan painamalla samanai-kaisesti STEP- ja RESET- painikkeita tai SPA-väylän kautta komennolla V102. Rekisterit

nollaantuvat myös, jos apusähkön syöttö kat-keaa. Relemoduulin osoitetunnus, sarjaliikenteennopeuden arvo ja salasana pysyvät muistissajännitekatkoksen yli. Käyttöohjeessa "C-tyypinSPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet"on esitetty osoitteen ja sarjaliikenteen nopeu-den asetteluohje.

9

Asettelujen jarekistereidenpää- ja alavalikot

Alavalikoihin ja asettelumuotoon siirtymiseentarvittavat toimenpiteet sekä asetteluiden suorit-taminen ja Trip test-asennossa toimiminen on

selostettu käyttöohjeessa "C-tyypin SPC-rele-pistoyksiköiden yleiset ominaisuudet".

Normaali tila, näyttö pimeänä

Mitattu jännite Uo

21

Kaukoasettelu-arvo t>> x p4

Toiminta-ajan t>> asettelu 21

Tarkistussumma kytkinryhmälle SG1

Kaukoasettelu-prosentti p4

1

Havahtumisarvon Uo>> asettelu

Toiminta-ajan t> asettelu

ALAVALIKOTASKEL ETEEN 1 sASKEL TAAKSE 0,5 s

PÄÄVALIKKO

TAAKSEPÄIN

STEP

.5s

ETEENPÄIN

STEP

1s

PÄÄVALIKKO ALAVALIKOT

STEP 0,5 s RESET 1 s

1

2

Muistiin tallennettu suurin jännitteen arvo1

Havahtumisarvon Uo> asettelu

2 Kaukoaseteltutark. summa

1 Kaukoaseteltutark. summa 3 Tark. summa kyt-

kinryhmälle SG2

2

Kaukoasettelu-arvo Uo>> x p3

Kaukoasettelu-arvo Uo> x p1

Kaukoasettelu-prosentti p3

Kaukoasettelu-prosentti p2

Kaukoasettelu-prosentti p1

Ylijänniteportaan Uo> havahtumisten lukumäärä2

3

Viimeisin Uo>-portaan havahtuneenaoloaika

5

4

Tulevat lukitukset0

Relemoduulin osoite sarjaliikennettä vartenA

0 000

Tiedonsiirto-nopeus [Bd]1

Ylijänniteportaan Uo>> havahtumisten lukumäärä

SS1 TS1 TS2IRF SS2

Yhteyskatkos-laskuri 0...255 s2 Salasana3

Viimeisin Uo>>-portaan havahtuneenaoloaika

Kaukoasettelu-arvo t> x p2

= asettelutilassa aseteltava arvo

10

Tekniset tiedot Alempi toimintaporras U0>Asettelualue 2... 20 % x Un tai 10...100 % x UnHavahtumisviive, tyypillisesti 70 msToimintahidastus 0,05...1,00 s , 0,5...10,0 s tai 5...100 sPalautumisaika ≤100 msPalautumissuhde ≥0,96Toimintahidastuksen epätarkkuus ±2 % asetteluarvosta tai ±40 msToimintaepätarkkuus- asettelualueella 10...100 % x Un ±3% asetteluarvosta - asettelualueella 2...20 % x Un ±5% asetteluarvosta

Ylempi toimintaporras U0>>Asettelualue 10...80 % x Un + ∞ tai 2...16 % x Un + ∞Havahtumisviive, tyypillisesti 70 msToimintahidastus 0,05...1,00 s , 0,5...10,0 s tai 5...100 sPalautumisaika ≤100 msPalautumissuhde ≥0,96Toimintahidastuksen epätarkkuus ±2 % asetteluarvosta tai ±40 msToimintaepätarkkuus- asettelualueella 10...80 % x Un ±3 % asetteluarvosta- asettelualueella 2...16 % x Un ±5 % asetteluarvosta

11

Tapahtumakoodit Asematason tiedonsiirtolaite voi lukea nolla-jänniterelemoduulilta SPCU 1C6 tapahtuma-tiedot (mm. havahtuminen ja laukaisu) SPA-sarjaväylän kautta. Kysyttäessä moduuli tulostaatapahtumatietonsa muodossa; aika (ss.sss) jatapahtumakoodi. Nollajännitemoduulin tapah-tumakoodit ovat E1…E8 sekä E50 ja E51.Asematason tiedonsiirtolaite voi lisäksi muodos-taa mm. tietoliikenneyhteyteen liittyviä tapah-tumakoodeja.

Koodit E1...E8 ja niitä vastaavat tapahtumatvoidaan ottaa mukaan tai jättää pois tapahtu-mien siirrosta. Tämä tapahtuu kirjoittamallaSPA-väylän kautta relemoduulille ns. tapahtu-mamaski (V155), joka on desimaaliluvuksimuutettu binääriluku. Jokaista tapahtumakoo-

dia E1…E8 vastaa luku 1, 2, 4…128.Tapahtumamaski muodostetaan kertomalla em.luvut joko 0:lla (tapahtumaa ei siirretä) tai 1:llä(tapahtuma siirretään) ja laskemalla näin saa-dut luvut yhteen (vrt. tarkistussumman laskemi-nen).

Tapahtumamaskin arvo voi olla 0…255. Senoletusarvo nollajännitemoduulilla SPCU 1C6on 85 eli kaikki havahtumiset ja laukaisut siir-retään kysyttäessä asematason tiedonsiirtolait-teelle, mutta palautumisia ei siirretä. KoodejaE50…E54 ja niitä vastaavia tapahtumia ei voijättää pois tapahtumien siirrosta.

Nollajänniterelemoduulin SPCU 1C6 tapahtu-makoodit ovat:

Koodi Tapahtuma Tapahtumaa Kertoimenvastaava luku oletusarvo

E1 U0>-porras havahtunut 1 1E2 U0>-portaan havahtuminen palautunut 2 0E3 U0>-porras laukaissut 4 1E4 U0>-portaan laukaisu palautunut 8 0E5 U0>>-porras havahtunut 16 1E6 U0>>-portaan havahtuminen palautunut 32 0E7 U0>>-porras laukaissut 64 1E8 U0>>-portaan laukaisu palautunut 128 0

E50 Uudelleenkäynnistys * -E51 Tapahtumarekisterin ylivuoto * -E52 Tietoliikenneyhteydessä tilapäinen häiriö * -E53 Yksikkö ei vastaa tietoliikenteen kautta * -E54 Yksikkö vastaa uudelleen tietoliikenteen kautta * -

0 ei mukana tapahtumaraportoinnissa1 mukana tapahtumaraportoinnissa* ei koodilukua- ei voi ohjelmoida

HUOM!SPACOM-järjestelmässä asematason tiedonsiir-tolaite muodostaa tapahtumakoodit E52…E54.

12

Kaukosiirrettävättiedot

Tapahtumakoodien lisäksi asematason tiedon-siirtolaitteen on mahdollista lukea SPA-väylänkautta kaikki nollajännitemoduulin tulotiedot(I-tiedot), asetteluarvot (S-tiedot), muistiin re-kisteröidyt tiedot (V-tiedot) sekä eräitä muitatietoja. Osa tiedoista voidaan myös muuttaa

SPA-väylän kautta annettavilla komennoilla.Kaikki tiedot ovat 0-kanavalla, jota ei tarvitsekirjoittaa näkyviin tiedonsiirtokomennoissa.

R = tieto voidaan lukea relemoduuliltaW = tieto voidaan kirjoittaa relemoduulille

Tieto Koodi Tiedon Arvotsuunta

Mitattu nollajännite I1 R 0…250 % x UnU0>-portaan laukaisun lukitus I2 R 0 = ei lukitusta

1 = laukaisu lukittuU0>>-portaan laukaisun lukitus I3 R 0 = ei lukitusta

1 = laukaisu lukittu

U0>-portaan havahtuminen O1 R 0 = U0> porras ei havahtuneena1 = U0>-porras havahtuneena

U0>-portaan laukaisu O2 R 0 = U0>-porras ei laukaisseena1 = U0>-porras laukaisseena

U0>>-portaan havahtuminen O3 R 0 = U0>>-porras ei havahtuneena1 = U0>>-porras havahtuneena

U0>>-portaan laukaisu O4 R 0 = U0>>-porras ei laukaisseena1 = U0>>-porras laukaisseena

Voimassa oleva U0>-portaan S1 R 2…100 % x UnhavahtumisarvoVoimassa oleva U0>-portaan S2 R 0,05…100 slaukaisuviiveVoimassa oleva U0>>-portaan S3 R 2…80 % x Unhavahtumisarvo 999 = ∞Voimassa oleva U0>>-portaan S4 R 0,05…100 slaukaisuviiveVoimassa oleva kytkinryhmän SG1 S5 R 0…255tarkistussumma

Potentiometrillä aseteltu U0>-portaan S11 R 2…100 % x UnhavahtumisarvoPotentiometrillä aseteltu U0>-portaan S12 R 0,05…100 slaukaisuviivePotentiometrillä aseteltu U0>>-portaan S13 R 2…80 % x Unhavahtumisarvo 999 = ∞Potentiometrillä aseteltu U0>>-portaan S14 R 0,05…100 slaukaisuviiveKytkinryhmän SG1 tarkistussumma S15 R 0…255(kytkimillä aseteltu)

U0>-portaan havahtumisarvon S21 R,W 0…999 %kaukoasetteluprosenttiU0>-portaan laukaisuviiveen S22 R,W 0…999 %kaukoasetteluprosenttiU0>>-portaan havahtumisarvon S23 R,W 0…999 %kaukoasetteluprosenttiU0>>-portaan laukaisuviiveen S24 R,W 0…999 %kaukoasetteluprosenttiKytkinryhmän SG1 kaukoaseteltu S25 R,W 0…255tarkistussumma

13

Tieto Koodi Tiedon Arvotsuunta

U0>-portaan havahtumisarvo, S31 R 2…100 % x Untoteutuva kaukoasetteluU0>-portaan laukaisuviive, S32 R 0,05…100 stoteutuva kaukoasetteluU0>>-portaan havahtumisarvo, S33 R 2…80 % x Untoteutuva kaukoasettelu 999 = ∞U0>>-portaan laukaisuviive, S34 R 0,05…100 stoteutuva kaukoasetteluKytkinryhmän SG1 tarkistussumma, S35 R 0…255kaukoasettelu

Suurin mitattu jännite tai V1 R 0…250 % x Unlaukaisuhetken jänniteU0>-portaan havahtumisten lukumäärä V2 R 0…255U0>>-portaan havahtumisten lukumäärä V3 R 0…255Viimeisin U0>-portaan V4 R 0…100 %havahtuneenaoloaikaViimeisin U0>>-portaan V5 R 0…100 %havahtuneenaoloaika

Lähtöreleiden ja toimintamerkkien V101 W 1 = kuitataan lähtöreleet jakaukokuittaus toimintamerkitLähtöreleiden, toimintamerkkien V102 W 1 = kuitataan lähtöreleet,ja muistiin rekisteröityjen toimintamerkit ja rekisterittietojen kaukokuittaus (koodit V1...V5)

Asetteluiden kauko-ohjaus V150 R,W 0 = potentiometriasettelutS11…S15 voimaan

1 = kaukoasettelut S31…S35voimaan

Tapahtumamaski V155 R,W 0…255 ks. kohta"Tapahtumakoodit"

Havahtumisten ja laukaisujen V156 R,W 0...15, ks. jaksotoimintamerkkien itsepito (SG2) "Ohjelmointikytkimet"

Kaukoasetteluiden salasanan avaus V160 W 1…999Kaukoasetteluiden salasanan V161 W 0…999vaihto tai sulkeminen

Itsevalvonnan aktivoiminen V165 W 1 = itsevalvontaulostulo aktivoituuja IRF-lamppu syttyy n. 5 s:nkuluttua, siitä n. 30 s:n kuluttuaitsevalvonta palautuu

Sisäinen vikakoodi V169 R 0...255

Relemoduulin tietoliikenneosoite V200 W 1...254

Ohjelman versiotunnus V205 R esimerkiksi 070 B

14

Tieto Koodi Tiedon Arvotsuunta

Relemoduulin lajimerkki F R SPCU 1C6

Tapahtumarekisterin luku L R aika, kanavanumero jatapahtumakoodi

Tapahtumarekisterin uusintaluku B R aika, kanavanumero jatapahtumakoodi

Relemoduulin tilatiedon luku C R 0 = normaalitila1 = yksikkö käynyt resetissä2 = tapahtumarekisterin ylivuoto3 = tapaukset 1 ja 2 yhdessä

Relemoduulin tilatiedon kuittaus C W 0 = kuittaus

Kellonajan luku tai asettelu T R,W 00,000...59,999 s

Tiedonsiirtokoodit L, B, C ja T on varattu rele-moduulin ja asematason tiedonsiirtolaitteenväliseen tapahtumatietojen siirtoon. Tapah-tumarekisteri voidaan lukea L-koodilla vain ker-ran. Jos esim. tiedonsiirrossa tapahtuu virhe, B-komennolla on mahdollista lukea uudelleenedellinen L-komennolla luettu tapahtumare-kisterin sisältö. B-komento voidaan toistaa tar-vittaessa.

Asetteluarvot S1…S5 ovat joko potentiomet-reillä aseteltuja tai kaukoaseteltuja suojausohjel-mien käyttämiä asetteluarvoja. Arvot S11…S15ovat potentiometreillä tai kytkimillä tehtyjäasetteluita. S21…S25 ovat kaukoaseteltaviaprosenttikertoimia potentiometriasetteluille.Asetteluita S21…S25 voi lukea tai niihin voi

kirjoittaa. Jotta kirjoittamisen pystyy suoritta-maan, täytyy kaukoasettelun salasana (V160)avata ja potentiometriasetteluiden täytyy ollavoimassa (V150=0). Muuttujissa S31…S35 ovatvarsinaiset toteutuvat kaukoasetteluarvot.

Muutettaessa kaukoasetteluprosentteja S21…S24, näille muuttujille on mahdollista kirjoit-taa prosenttikerroin 0…999. Tällöin asettelu-arvon voi muuttaa myös ohi yksikön teknisissäarvoissa määriteltyjen rajojen. Asetteluarvojenpaikkansapitävyys taataan kuitenkin vain tek-nisissä arvoissa määritellyissä rajoissa.

Itsevalvonnan aktivoiminen (V165) estää suo-jauksen toimimisen siksi ajaksi kun itsevalvonta-ulostulo on aktiivinen ja IRF-merkkivalo palaa.

15

Vikakoodit Pian sen jälkeen, kun itsevalvontajärjestelmä ontodennut releessä pysyvän vian syttyy releen etu-paneelissa punainen IRF-merkkivalo. Samanai-kaisesti relemoduuli antaa ohjauksen releyhdis-telmän itsevalvontakoskettimelle.

Useimmissa vikatapauksissa moduulin näyttöönsyttyy vikakoodi, joka kertoo minkä tyyppises-

tä viasta on kysymys. Vikakoodi koostuu punai-sesta ykkösestä ja vihreästä koodinumero-osas-ta, jotka eivät ole kuitattavissa pois moduulinnäytöstä. Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoit-taa muistiin ja ilmoittaa valmistajalle huolto-yhteydenotossa. Alla olevaan taulukkoon onkoottu joitakin vikakoodeja ja vikoja, joita voiesiintyä nollajännitemoduulissa SPCU 1C6.

Vikakoodi Vian kuvaus

4 Laukaisureleen ohjauspiiri poikki tai lähtörelekortti puuttuu30 Ohjelmamuisti vaurioitunut (ROM)50 Työmuisti vaurioitunut (RAM)

195 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 1131 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 5

67 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 25203 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 1139 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 5

75 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 25253 Ei keskeytyksiä A/D-muuntimelta

L1 IRF

>I

L2I L3II

1309

[ ]sk

>t0.5

0.05 1.0

13

2.5

0.5

0.04 1.0

0.5

1.5

2.5

STEP

RESET

SG1

0 1

1234567820

STEP

>>I

nI>I

nI>>I

>>t [ ]s

>I >>I

SPCJ 3C3

B

Mittausarvojen merkkilamput

Asettelupotentiometri 1ja sen merkkilamppu

Porras1

Asettelupotentiometri 2ja sen merkkilamppu

Asettelupotentiometri 3ja sen merkkilamppu

Porras1

Asettelupotentiometri 4ja sen merkkilamppu

Itsevalvontahälytyksenmerkkilamppu

Näyttö

Askelluspainike (STEP)

Ohjelmointikytkimet SG1

Kytkinryhmän merkkilamppu

Kuittauspainike (RESET)

Toimintamerkit

C-tyypin SPC-relepistoyksiköidenyleiset ominaisuudet

Käyttöohje ja tekninen selostus

2

Sisältö Painikkeet ....................................................................................................................... 2Ohjelmointikytkimet SG1 .............................................................................................. 2Asettelupotentiometrit .................................................................................................... 3Näyttö ............................................................................................................................ 3

Päävalikko ................................................................................................................. 3Alavalikot .................................................................................................................. 4Asettelumuoto ........................................................................................................... 4Esimerkki 1 ............................................................................................................... 5Rekisteröidyt arvot .................................................................................................... 6Trip test -toiminta...................................................................................................... 7Esimerkki 2 ............................................................................................................... 8

Toimintamerkit .............................................................................................................. 9Vikakoodit ...................................................................................................................... 9

C-tyypin SPC-rele-pistoyksiköiden

yleiset ominaisuudet

Painikkeet Pistoyksikön kilvessä on kaksi painiketta. STEP-painiketta käytetään näytön askeltamiseen jaRESET- painiketta punaisten toimintamerkkienkuittaamiseen. Lisäksi painikkeilla suoritetaan

joitain asetteluita, esimerkiksi sarjaliikenneomi-naisuudella varustetuissa yksiköissä pistoyksikönosoitteen ja sarjaliikenteen nopeuden asettelut(ks. kohta Näyttö).

Ohjelmointi-kytkimet SG1

Osa asetteluista ja sovellutuskohtaiset pisto-yksikön toimintatavan valinnat tehdään etu-levyn ohjelmointikytkimillä SG1. Kytkin-ryhmän merkkilamppu palaa silloin, kun kytkin-

ryhmän tarkistussumma on näytössä. Tarkistus-summan avulla voidaan varmistua siitä, ettäkytkinten asennot ovat oikeat. Kuvassa 1 onesimerkki tarkistussumman laskemisesta.

Kuva 1. Esimerkki ohjelmointikytkinryhmän SG1 tarkistussumman laskemisesta

Kun kuvan 1 esimerkin mukaan laskettu tar-kistussumma ja pistoyksikön näytön osoittamatarkistussumma ovat samat, voidaan varmistuasiitä, että kytkimet on aseteltu oikein.

Kunkin mittaavan pistoyksikön ohjelmointi-kytkinten merkitys on selitetty kyseisen pisto-yksikön käyttöohjeessa.

1MRS 750914-MUM FI

Julkaistu 97-12-15Versio A (korvaa 34 SPC 2 FI1)Tarkastanut KJHyväksynyt TK

Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta

3

Asettelu-potentiometrit

Pääosa toiminta-arvojen ja -viiveiden asette-luista tapahtuu mittaavan pistoyksikön etukil-vessä olevilla potentiometreillä. Kullakin aset-telupotentiometrillä on merkkilamppu, jokapalaa silloin, kun kyseinen asetteluarvo onnäytössä.

Mikäli jotain asettelupotentiometreistä käänne-tään näytön osoittaessa muuta mittaus- tai aset-teluarvoa, näyttö siirtyy osoittamaan aseteltavaaarvoa. Samalla syttyy kyseisen asettelun merkki-lamppu.

Varsinaisten potentiometriasetteluiden lisäksiuseimmilla yksiköillä on ns. kaukoasettelut.Tämä tarkoittaa sitä, että yksikön potentio-metriasetteluita ja ohjelmointikytkinryhmäntarkistussummaa voidaan muuttaa sarjaliiken-teellä tapahtuvan tiedonsiirron avulla. Kauko-asetteluiden tekeminen edellyttää yksikön re-kisterissä A olevan salasanan tuntemista ja sitä,että potentiometriasettelut ovat voimassa(parametri V150=0). Kaukoasettelut ovat voi-massa (V150=1) silloin, kun asettelupotentio-metrin merkkivalo vilkkuu ko. asetteluarvonollessa näytössä.

Näyttö Mittaavan pistoyksikön näyttö osoittaa mitta-us- ja asetteluarvot sekä muistiin rekisteröityjätietoja. Näyttö koostuu neljästä numerosta, joistakolme oikeanpuoleisinta (vihreät numerot) il-maisevat mittaus-, asettelu- tai rekisteröidynarvon ja vasemmanpuoleisin (punainen nume-ro) rekisterin numeron. Se, mikä mittaus- taiasetteluarvo on näytössä ilmaistaan keltaisellamerkkilampulla. Rekisterin numero palaa vainsilloin, kun näyttö osoittaa muistiin rekisteröi-tyä arvoa.

Kun mittaavalle pistoyksikölle kytketään apu-jännite, yksikkö koestaa aluksi näytön käymälläsiinä läpi numeroita 1...9 noin 15 sekunninajan. Koestuksen jälkeen näyttö sammuu.Koestus voidaan keskeyttää STEP-nappia pai-namalla. Yksikön suojausfunktiot ovat toimin-nassa koko koestuksen ajan.

Päävalikko Kaikki normaalissa käyttötilanteessa tarvittavattiedot saadaan esille näytön päävalikossa, jossaesitetään reaaliaikaiset mittausarvot, tavallisetpotentiometriasettelut sekä tärkeimmät muis-tiin rekisteröidyt vikasuuretiedot.

Päävalikossa osoitettavat tiedot saadaan näyttöönSTEP-painikkeen avulla. Painettaessa STEP-nappia noin sekunnin ajan, näyttö askeltaa eteen-päin. Vastaavasti näyttö askeltaa taaksepäin, kunaskellusnappia painetaan n. 0,5 sekuntia.

Pimeästä kohdasta on mahdollista askeltaa vaineteenpäin. Jos STEP-nappia painetaan jatku-vasti, näyttö askeltaa myös jatkuvasti ympäripysähtyen hetkeksi pimeään kohtaan.

Ellei näyttöä sammuteta askeltamalla se pimeäänkohtaan, se pysyy aktivoituneena n. 5 minuuttiaviimeisestä STEP-napin painalluksesta. Tämänjälkeen näyttö sammuu itsestään.

4

Alavalikot Alavalikoissa näytetään suureita, jotka eivät olekovin tärkeitä tai joita asetellaan harvoin. Ala-valikoiden lukumäärä vaihtelee eri tyyppisilläpistoyksiköillä. Ne on esitetty kunkin pisto-yksikön käyttöohjeessa.

Siirtyminen päävalikosta alavalikkoon tapah-tuu painamalla RESET-nappia noin sekunninajan. Siirtyminen alavalikosta toiseen tai takai-sin päävalikkoon tapahtuu kuten siirtyminen

päävalikon näytöstä toiseen; sekunnin painal-luksella päästään eteenpäin ja 0,5 sekunnin pai-nalluksella taaksepäin.

Jos alavalikkoon siirrytään merkkilampulla osoi-tettavasta mittaus- tai asetteluarvosta, merkki-lamppu jää palamaan ja rekisterin osoite (STEP)alkaa vilkkua. Yksistään vilkkuva rekisterin osoiteilmoittaa, että ollaan jonkin rekisterin alavali-kossa.

Kuva 2. Esimerkki ylivirtayksikön SPCJ 3C3 asettelujen pää- ja alavalikoista. Potentiometri-asettelut ovat päävalikossa ja ne saadaan näyttöön painamalla STEP-nappia. Potentiometri-asetteluiden lisäksi päävalikossa ovat virran mittausarvot sekä rekisterit 1...5, 0 ja A. Kauko-asetteluprosentti ja -arvo ovat asetteluiden alavalikoissa ja ne saadaan näyttöön painamalla RESET-nappia.

Asettelumuoto Päävalikon rekistereissä ja alavalikoissa on myösaseteltavia tietoja. Asettelut tapahtuvat ns.asettelumuodossa, johon siirrytään päävalikostatai alavalikossa painamalla RESET-painikettakunnes näytön oikeanpuoleisin numero alkaavilkkua. Vilkkuvaa numeroa voidaan asetellapainamalla STEP-nappia. Vilkutuksen siirtonumerosta toiseen tapahtuu RESET-painik-keella.

Asetellun arvon tallennus muistiin tapahtuupainamalla samanaikaisesti STEP- ja RESET-

nappia. Asettelumuodosta palataan takaisin pää-tai alavalikkoon painamalla RESET-nappia kun-nes näytön vihreät numerot lakkaavat vilkku-masta. Jos pistoyksikkö jätetään asettelutilaan,yksikkö palautuu itsestään noin 5 minuutinkuluttua.

Asettelumuodossa aseteltavia arvoja ovat esi-merkiksi pistoyksikön osoitetunnus ja sarja-liikenteen nopeuden arvo. Lisäksi kaukoasette-luiden prosenttilukuja voidaan muuttaa.

5

Esimerkki 1 Toiminta asettelumuodossa. Pistoyksikön osoi-tetunnuksen ja sarjaliikenteen nopeuden asette-lu manuaalisesti. Osoitetunnuksen alkuarvo on146.

a)Askella näyttö rekisteriin A STEP-painikkeella.

b)Paina RESET-painiketta, kunnes näytön oikean-puolimmainen numero alkaa vilkkua.

c)Asettele STEP-painikkeella osoitteen oikean-puolimmainen numero oikeaksi.

d)Paina RESET-painiketta, jolloin osoitteen kes-kimmäinen numero alkaa vilkkua.

e)Asettele STEP-painikkeella osoitteen keskim-mäinen numero oikeaksi.

f)Paina RESET-painiketta, jolloin osoitteen vasem-manpuoleisin numero alkaa vilkkua.

g)Asettele STEP-painikkeella osoitteen vasemman-puoleisin numero oikeaksi.

h)Tallenna osoite releen muistiin painamallaRESET- ja STEP-painikkeita yhtä aikaa. Osoit-teen tallentuessa näytössä vilkahtavat merkitA- - -.

i)Poistu asettelumuodosta painamalla RESET-painiketta, kunnes näyttö lakkaa vilkkumasta.

j)Siirry tämän jälkeen rekisterin A alavalikkoon 1painamalla RESET-nappia noin 1 sekunti, jol-loin rekisterin osoitteen A tilalla alkaa vilkkuanumero 1. Tässä alavalikossa asetellaan sarja-liikenteen nopeus.

k)Sarjaliikenteen nopeuden asettelu ja tallennustapahtuu kuten osoitteen asettelu ja tallennuskohdissa b...i. Poikkeuksena on, että kiinteästipalavan rekisterin osoitteen A tilalla palaavilkkuva 1.

l)Talletettuasi sarjaliikenteen nopeuden arvon voitpalata takaisin päävalikon rekisteriin A paina-malla STEP-painiketta noin 0,5 sekuntia.

6

Rekisteröidyt arvot Rekistereihin tallennetaan vikahetken tietoja sekäjoillain yksiköillä asetteluarvoja. Rekisteröidytarvot, lukuunottamatta eräitä aseteltavia arvoja,nollataan painamalla samanaikaisesti STEP- jaRESET-painiketta. Tavalliset rekisterit nollau-tuvat myös releen apujännitesyötön katketessa,ainoastaan aseteltavat arvot säilyvät rekistereissäjännitekatkoksen yli.

Rekisterien määrä vaihtelee eri tyyppisilläpistoyksiköillä. Rekisterien merkitys on selitettypistoyksikkökohtaisissa käyttöohjeissa. Lisäksireleyhdistelmän systeemikilvessä on yksinker-taistettu muistilista releyhdistelmän pistoyksi-köiden rekisteröimistä tiedoista.

Kaikilla C-tyypin relepistoyksiköillä on kaksiyleistä rekisteriä; rekisteri 0 ja rekisteri A.

Rekisterissä 0 näkyvät koodattuina pistoyksikölletulevat ulkoiset lukitus-, asentotieto-, ym. sig-naalit. Koodit on selitetty pistoyksikkökohtaisissakäyttöohjeissa.

Rekisterissä A on mittaavan pistoyksikön osoite-tunnus sarjaliikennejärjestelmää varten. Tämänrekisterin alarekisterissä 1 on sarjaliikenteen no-peuden arvo. Nopeus esitetään kilobaudeina.

Alarekisterissä 2 on yhteyslaskuri SPACOM-järjestelmää varten. Mikäli suojarele, jossa pisto-yksikkö sijaitsee, on liitetty asematason tiedon-keruuyksikköön ja yhteys toimii, laskurin arvoon 0. Jos yhteys on poikki, laskurin lukemaaskeltaa jatkuvasti lukuja 1…255.

Alarekisterissä 3 on kaukoasettelujen muutta-misessa tarvittava salasana. Osoitetunnus, sarja-liikenteen nopeus ja salasana ovat aseteltavissajoko manuaalisesti tai sarjaliikenteen kautta.Manuaalinen asettelu tapahtuu esimerkissä 1esitetyllä tavalla.

Osoitetunnuksen ja salasanan alkuarvo on 001ja sarjaliikenteen nopeuden alkuarvo 9,6 kilo-baudia.

7

Rekisteristä 0 on mahdollista päästä myös ns.Trip test -toimintaan. Tässä toiminnassa voidaanpistoyksikön ulostulosignaalit pakko-ohjata yksikerrallaan aktiivisiksi. Jos suojareleyhdistelmänapurelekortti on paikallaan, tällöin tulevat tes-tatuiksi myös apureleet.

Painettaessa RESET-painiketta noin 10 se-kunnin ajan näytön kolme oikeanpuoleisintanumeroa alkavat vilkkua osoituksena siitä, ettäpistoyksikkö on testiasennossa. Asettelupoten-tiometrien merkkivalot osoittavat vilkkumi-sellaan, mikä lähtösignaali kulloinkin onaktivoitavissa. Haluttu lähtötoiminta valitaanpainamalla RESET- nappia noin 1 sekunti.

Asettelupotentiometrien merkkivalojen ja läh-tösignaalien vastaavuus on seuraava:Ei merkkivaloa IRF

ItsevalvontaAsettelupotentiometri 1 SS1

Portaan 1 havahtuminenAsettelupotentiometri 2 TS1

Portaan 1 laukaisuAsettelupotentiometri 3 SS2

Portaan 2 havahtuminenAsettelupotentiometri 4 TS2

Portaan 2 laukaisu

Valittu havahtuminen tai laukaisu aktivoidaanpainamalla STEP- ja RESET-nappia yhtä aikaa.Signaali pysyy aktivoituneena niin kauan kuinmolempia painikkeita painetaan.

Itsevalvontaulostulo aktivoituu painettaessaSTEP-painiketta kerran, kun minkään asettelunmerkkivalo ei vilku. Aktivoituminen tapahtuunoin 5 sekunnin kuluttua STEP-napin paina-misesta ja palautuminen pian sen jälkeen. Sa-malla näyttö palaa päävalikkoon ja suorittaaalkukoestuksen.

Signaalien valintajärjestys on kuvan 3 mukainen.

Trip test -toiminta

REKISTERI 0IRF SS1 TS1 SS2 TS2

STEP STEP+RESET

STEP+RESET

STEP+RESET

STEP+RESET

RESET10 s

RESET1 s

RESET1 s

RESET1 s

RESET1 s

RESET1 s

Kuva 3. Lähtösignaalien valintajärjestys Trip test -toiminnassa.

Jos esimerkiksi asettelupotentiometrin 2 merkki-valo vilkkuu sekä STEP- ja RESET-nappia pai-netaan, signaali TS1 (1. portaan laukaisu) akti-

voituu. Päävalikkoon voidaan palata mistä hy-vänsä Trip test -toiminnan vaiheesta painamallaRESET-painiketta noin 10 sekuntia.

8

Esimerkki 2 Trip test -toiminta. Ulostulojen pakko-ohjaus.

a)Askella näyttö rekisteriin 0.

b)Paina RESET-painiketta noin 10 sekuntia, kun-nes näytön kolme oikeanpuoleisinta numeroa jaylimmän potentiometrin merkkilamppu alka-vat vilkkua.

c)Paina RESET- ja STEP-painikkeita saman-aikaisesti, jolloin ensimmäisen toimintaportaan(esim. ylivirtayksiköllä SPCJ 3C3 I>-portaan)havahtuminen aktivoituu ja samalla ko. portaantoimintamerkki syttyy keltaisena.

d)Paina RESET-painiketta noin 1 sekunti, jollointoisen potentiometrin merkkilamppu alkaavilkkua.

e)Paina RESET- ja STEP-painikkeita saman-aikaisesti, jolloin ensimmäisen toimintaportaan(esim. ylivirtayksikön SPCJ 3C3 I>-portaan)laukaisu aktivoituu ja samalla ko. portaan toi-mintamerkki syttyy punaisena.

f)Toisen toimintaportaan havahtuminen tai lau-kaisu saadaan aktivoiduksi vastaavasti kuin en-simmäisen portaan. Tällöin vilkkuu kolman-nen tai neljännen asettelun merkkivalo.

g)Itsevalvontaulostulon aktivoimiseksi askella testikohtaan, jossa mikään merkkivalo ei vilku. Pai-na STEP-nappia kerran, jolloin noin 5 sekunninkuluttua punainen IRF-merkkivalo syttyy jaIRF-ulostulo aktivoituu. Pian tämän jälkeenmerkkivalo sammuu ja ulostulo palautuu itses-tään. Samalla yksikkö poistuu testiasennosta.

h)Trip test -toiminnasta on mahdollista poistuamissä kohdassa hyvänsä painamalla RESET-painiketta noin 10 sekuntia, kunnes näytönkolme oikeanpuoleisinta numeroa lakkaavatvilkkumasta.

Toimintamerkki sammuneenaKeltainen toimintamerkkiPunainen toimintamerkki

9

Toimintamerkit Mittaavassa pistoyksikössä on kaksi erillistätoimintaporrasta, joilla kummallakin on omakeltapunainen toimintamerkkinsä pistoyksikönalareunassa.

Toimintamerkki syttyy keltaisena suojauspor-taan havahtuessa ja punaisena aikahidastetunlaukaisun toimiessa. Toimintamerkkien toi-minta on selvitetty yksityiskohtaisesti kunkinrelepistoyksikön käyttöohjeessa.

Vikakoodit Varsinaisten suojaustoimintojen lisäksi pisto-yksiköt sisältävät itsevalvontatoiminnon. Itse-valvonta tarkkailee jatkuvasti mikroprosessorin,sen ohjelman ja elektroniikan toimintaa.

Itsevalvonnan todettua pistoyksikön olevan py-syvästi vialla, syttyy kilven punainen IRF-merk-kivalo pian vian löytymisen jälkeen. Samallayksikkö antaa ohjauksen releyhdistelmänitsevalvontakoskettimelle.

Useimmissa vikatapauksissa yksikön näyttöönsyttyy vikakoodi, joka kertoo, minkä tyyppises-tä viasta on kysymys. Vikakoodi koostuu punai-sesta ykkösestä ja vihreästä koodinumero-osas-ta, jotka eivät ole kuitattavissa pois yksikönnäytöstä. Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoit-taa muistiin ja ilmoittaa valmistajalle huolto-yhteydenotossa.

1MR

S 7

5194

5-M

UM

F

I

ABB OySähköasema-automaatioPL 69965101 VAASAPuhelin: 010 22 11Telefax: 010 22 41094www.abb.com/substationautomation